Tietotekniikka tuli työntekijöiden mukana koteihin
Valtion tietokonekeskuksen vaikutus ei rajoittunut työpaikalle. Työntekijöiden mukana tietotekniikka ulottui myös koteihin, joissa lapset saattoivat tutustua tietojenkäsittelyyn huomattavasti aikaisemmin kuin tietokoneet muuten yleistyivät suomalaisissa kotitalouksissa. Työpaikalla syntynyt osaaminen, kiinnostus ja tulevaisuudenusko välittyivät näin sukupolvelta toiselle.
Työntekijät kannustivat lapsiaan tutustumaan ATK:hon ja saattoivat suositella heille alan opintoja. Ehdotukset eivät rajoittuneet tiettyyn oppiaineeseen tai ammattiin, vaan koskivat yleisesti ATK:ta, tietotekniikkaa, tietoliikennettä ja myöhemmin myös tietoturvallisuutta. Ne kuvastivat käsitystä siitä, että tietokoneiden ja tietoverkkojen merkitys kasvaisi tulevaisuudessa voimakkaasti.
Monessa perheessä ensimmäinen kosketus tietojenkäsittelyyn syntyi varsin konkreettisten esineiden kautta. Työpaikalta kotiin tuodut käytöstä poistetut reikäkortit ja reikänauhat päätyivät lasten käsiin ja leikkeihin. Vaikka lapset eivät vielä tunteneet niiden varsinaista käyttötarkoitusta, ne tekivät tietojenkäsittelyn välineistä tuttuja ja herättivät kiinnostusta koneisiin, ohjelmointiin ja tiedon käsittelyyn.
Reikäkorteista kotiin tuotaviin tietokoneisiin
Mikrotietokoneiden yleistyessä työntekijöille avautui uudenlaisia mahdollisuuksia tutustuttaa myös perheenjäsenensä tietotekniikkaan. Kannettavia tietokoneita voitiin tuoda kotiin opettelua ja laitteisiin perehtymistä varten. Ensimmäiset kannettaviksi kutsutut koneet olivat kuitenkin niin suuria ja painavia, että niitä nimitettiin osuvasti myös raahattaviksi tietokoneiksi.
Koneiden kotiin tuominen mahdollisti rauhallisen harjoittelun työajan ulkopuolella. Samalla myös työntekijöiden lapset pääsivät kokeilemaan näppäimistöä, käyttöjärjestelmää, ohjelmia ja tietokonepelejä. Monelle lapselle juuri kotiin tuotu työpaikan tietokone muodosti ensimmäisen varsinaisen kosketuksen toimivaan tietokoneeseen.
Myöhemmin henkilöstöllä oli mahdollisuus hankkia tietokoneita ja niihin liittyviä laitteita myös niin sanottuun henkilökuntahintaan. Tämä edisti laitteiden siirtymistä pysyvämmin koteihin. Tietokonetta ei tällöin tarvinnut palauttaa työpaikalle, vaan sen käyttöä voitiin jatkaa osana perheen arkea, opiskelua ja harrastuksia.
Tietotekniikan omaksuminen ei tapahtunut ainoastaan oppikirjojen tai muodollisen koulutuksen avulla. Lapset ja nuoret oppivat kokeilemalla, kyselemällä, kirjoittamalla komentoja ja pelaamalla. Työntekijän kotona antama opastus saattoi olla lyhyt, minkä jälkeen lapsi jatkoi koneen toimintojen selvittämistä itsenäisesti yrityksen ja erehdyksen kautta.
Kymmenottelu opetti tietokoneen käyttöä ja englantia
Yksi varhaisilla IBM PC -tietokoneilla toimineista ja erityisen suosituiksi muodostuneista peleistä oli kymmenottelupeli Microsoft Decathlon. Pelin alkuperäinen nimi oli Olympic Decathlon. Se julkaistiin ensin TRS-80-tietokoneelle vuonna 1980 ja siirrettiin myöhemmin muille tietokoneille. Vuonna 1982 julkaistu IBM PC -versio tunnettiin nimellä Microsoft Decathlon. Pelin oli ohjelmoinut Timothy W. Smith. [Olympic De…Wikipedia], [A quick lo…n – Neowin], [Olympic De…MobyGames]
Pelissä kilpailtiin kymmenottelun kymmenessä lajissa: 100 metrin juoksussa, pituushypyssä, kuulantyönnössä, korkeushypyssä, 400 metrin juoksussa, 110 metrin aitajuoksussa, kiekonheitossa, seiväshypyssä, keihäänheitossa ja 1 500 metrin juoksussa. [A quick lo…n – Neowin], [Olympic De…MobyGames]
Eri lajit edellyttivät näppäimistön hallintaa, ajoitusta ja koordinaatiota. Juoksulajeissa vauhtia tuotettiin painelemalla vuorotellen kahta näppäintä, kun taas hyppy- ja heittolajeissa pelaajan oli hallittava useampia toimintoja sekä suorituksen oikea ajoitus. Esimerkiksi seiväshypyssä käytettiin useita eri näppäimiä. [Olympic De…Wikipedia], [Olympic De…MobyGames]
Peli oli yhtä aikaa viihdettä ja käytännönläheistä tietokoneopetusta. Sen avulla harjoiteltiin näppäimistön käyttöä, ohjelman käynnistämistä, valintojen tekemistä, toimintakomentojen tulkitsemista sekä tietokoneen palautteeseen reagoimista. Pelatessa opittiin myös, että eri ohjelmilla oli omat sääntönsä ja käyttölogiikkansa, jotka käyttäjän oli selvitettävä kokeilemalla.
Erityisen tärkeää oli englannin kielen oppiminen. Pelin käyttöliittymä, lajien nimet, ohjeet, tulosilmoitukset ja kilpailusanasto olivat englanninkielisiä. Pelaaminen antoi lapsille käytännöllisen syyn selvittää vieraiden sanojen merkityksiä. Esimerkiksi juoksua, hyppäämistä, heittämistä, ennätyksiä, pisteitä ja kilpailusuorituksia koskeva sanasto tuli tutuksi toistuvan käytön kautta.
Microsoft Decathlon mahdollisti myös yksittäisten lajien harjoittelemisen ennen koko kymmenotteluun osallistumista. Pelissä saattoi kilpailla enintään kuusi pelaajaa, tavallisesti vuorotellen. Näin tietokoneen käytöstä muodostui myös yhteinen sosiaalinen kokemus, jossa lapset, sisarukset ja ystävät vertailivat tuloksiaan ja yrittivät parantaa suorituksiaan. [Olympic De…MobyGames]
Työpaikan osaaminen siirtyi seuraavalle sukupolvelle
Valtion tietokonekeskuksen työntekijöiden perheissä tapahtunut epämuodollinen tietotekniikkakasvatus muodosti jatkumon. Aluksi lapset tutustuivat tietojenkäsittelyyn reikäkorttien ja reikänauhojen kaltaisten esineiden kautta. Seuraavassa vaiheessa kotiin tuotiin raskaita, raahattaviksi kutsuttuja kannettavia tietokoneita. Myöhemmin henkilökuntahintaan hankitut laitteet tekivät tietokoneista pysyvän osan kotien arkea.
Koneiden ääressä opittiin paitsi pelaamaan myös käyttämään tietokonetta itsenäisesti. Samalla kehittyivät näppäimistön hallinta, englannin kielen taito, looginen ajattelu ja valmius ratkaista teknisiä ongelmia. Tietokone ei näyttäytynyt lapsille pelkästään työpaikan suurena ja etäisenä järjestelmänä, vaan välineenä, jota saattoi tutkia, kokeilla ja vähitellen oppia hallitsemaan.
Työntekijöiden esittämät koulutusehdotukset saivat näin konkreettisen perustan. ATK, tietotekniikka, tietoliikenne ja tietoturvallisuus eivät olleet lapsille vain tulevaisuutta koskevia abstrakteja käsitteitä. Ne olivat jo ehtineet tulla tutuiksi kotona nähtyjen välineiden, käytännön harjoittelun ja pelien kautta.
Tällainen sukupolvien välinen osaamisen siirtyminen on osa Valtion tietokonekeskuksen laajempaa yhteiskunnallista perintöä. Työpaikalla kertynyt tieto ei jäänyt organisaation sisälle, vaan kulkeutui työntekijöiden mukana koteihin. Joillekin lapsista varhainen kiinnostus johti myöhemmin tietotekniikan, tietoliikenteen tai tietoturvallisuuden opintoihin ja lopulta alan työtehtäviin.
Keskeinen täsmennys: muisteltu IBM PC -kymmenottelupeli voidaan lähteiden perusteella tunnistaa erittäin suurella varmuudella vuonna 1982 julkaistuksi Microsoft Decathlon -peliksi. Sen aikaisempi nimi oli Olympic Decathlon. [Olympic De…Wikipedia], [A quick lo…n – Neowin], [Olympic De…MobyGames]
Kuva Tietotekniikka tuli työntekijöiden mukana koteihin (pojan kasvot AI-käsitelty keskimääräiseksi suomalaiseksi), VTKK Perinne ry
VTKK:n tutkimuskäytössä 1980-luvun alussa ollut tulostava tietoliikennepääte. Laitteella voitiin muodostaa puhelinverkon kautta yhteys etätietokoneeseen akustisen modeemin avulla. Näppäimistöllä annettu tieto ja etäjärjestelmästä saatu vastaus tulostuivat lämpöpaperirullalle. Laite edustaa tietojenkäsittelyn varhaista etäkäyttöä ennen nykyisten tietoverkkojen yleistymistä.
Kuva Columbian mikrotietokone VTKK tutkimuskäytössä 1980-luvun alussa, VTKK Perinne ry
Columbia Data Products -yhtiön valmistama mikrotietokone edustaa 1980-luvun alun nopeasti kehittyvää henkilökohtaisen tietotekniikan aikakautta. VTKK tutkimuskäytössä laitteella voitiin perehtyä mikrotietokoneiden suorituskykyyn, ohjelmistoympäristöihin ja uusiin käyttömahdollisuuksiin. Kuvan näytöllä näkyvä Microsoft Decathlon -ohjelma havainnollistaa myös aikakauden PC-ohjelmistojen monipuolistumista. Tällaiset laitteet tarjosivat VTKK mahdollisuuden arvioida uuden mikrotietotekniikan soveltuvuutta tietojenkäsittelyn, tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttäjien työvälineiden tarpeisiin.
Kymmenottelupeli oli erityisen suosittu IBM PC -versiona myös VTKK:n Otaniemen saunatiloissa.
.