Valtion tietokonekeskuksen synty: kuinka valtiovarainministeriön järjestelyosasto loi perustan VTKK:lle
Valtion tietokonekeskuksen (VTKK) perustaminen vuonna 1964 ei ollut yksittäinen hallinnollinen päätös vaan lähes vuosikymmenen mittaisen kehityksen tulos. Keskeinen rooli tässä kehityksessä oli valtiovarainministeriön järjestelyosastolla, jossa muotoutui näkemys tietotekniikan merkityksestä koko valtionhallinnon uudistamisessa.
Reikäkorttiajan rajat tulivat vastaan
1950-luvun lopulla julkisen hallinnon rationalisointi perustui pitkälti työmenetelmien kehittämiseen ja reikäkorttitekniikan hyödyntämiseen. Hallinnon kasvavat tietomäärät, kustannuslaskennan tarpeet ja johtamisen vaatima tieto osoittivat kuitenkin nopeasti, ettei pelkkä toimistotyön rationalisointi enää riittänyt. Elektroninen tietojenkäsittely alkoi näyttäytyä keinona ratkaista ongelmia, joihin perinteiset menetelmät eivät enää vastanneet.
Helsingin kaupungin järjestelytoimistossa hankittu kokemus osoitti, että tietokoneita ei kannattanut nähdä pelkkinä nopeina laskukoneina. Niiden käyttöönotto edellytti samalla työprosessien, tietovirtojen ja organisaatioiden uudelleenarviointia. Juuri tästä ajattelutavasta tuli myöhemmin VTKK:n toiminnan perusta.
Helsingin kaupungista esikuva valtiolle
Merkittävä askel kohti valtakunnallista ratkaisua otettiin Helsingin kaupungissa, jossa perustettiin vuonna 1960 tietojenkäsittelykeskus keskitettyjen palvelujen tuottamiseksi kaupungin virastoille ja laitoksille. Kokemus osoitti, että yhteinen palvelukeskus pystyi tarjoamaan tietojenkäsittelypalveluja tehokkaammin kuin hajautettu järjestelmä.
Kaupungissa syntyi myös uusia toimintamalleja: palvelukeskuksen hallinto, käyttäjävirastojen osallistuminen päätöksentekoon, palvelujen hinnoittelu sekä tietojenkäsittelyyn liittyvä koulutus ja suunnittelu. Nämä kokemukset muodostuivat myöhemmin tärkeäksi malliksi valtionhallinnon ratkaisuille.
Samalla rakennettiin suomalaista tietojenkäsittelyosaamista. Keskeisiä henkilöitä olivat muun muassa Eero Kostamo, jonka Yhdysvalloista tuoma systeemisuunnittelun osaaminen vaikutti voimakkaasti koko alan kehitykseen. Ajatus siitä, että tietojärjestelmien suunnittelu tarkoittaa myös toimintatapojen uudistamista, oli Suomessa uutta.
Valtiovarainministeriön järjestelyosasto astuu näyttämölle
Valtionhallinnossa tietotekniikan mahdollisuudet tunnistettiin viimeistään vuonna 1960, jolloin valtioneuvosto asetti tietojenkäsittelykomitean tutkimaan automaattisten tietojenkäsittely- ja matematiikkakoneiden käyttöä virastoissa sekä keskitetyn tietokonekeskuksen perustamistarvetta. Komitean tehtävänä oli myös tehdä ehdotukset tulevan keskuksen organisaatiosta, henkilöstöstä, koulutuksesta ja laitekannasta.
Komitean työn organisatorinen kotipesä oli valtiovarainministeriön järjestelyosasto. Jo ensimmäisessä mietinnössään komitea hahmotteli keskitetyn valtion tietokonekeskuksen perustamista, ja toisessa mietinnössään se korosti hankkeen kiireellisyyttä. Samalla valmisteltiin luonnokset sekä laiksi että asetukseksi tulevaa laitosta varten.
Kun Otto Karttunen siirtyi vuonna 1962 Helsingin kaupungilta valtiovarainministeriön järjestelyosaston ETK-asiantuntijaksi, valmistelu siirtyi uuteen vaiheeseen. Järjestelyosastoon muodostettiin erityinen ATK-ryhmä, jonka tehtäväksi tuli valtionhallinnon tietojenkäsittelyn suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi.
Järjestelyosastosta valtion tietotekniikan kehityslaboratorio
ATK-ryhmä ei rajoittunut pelkkiin selvityksiin. Se käynnisti käytännön kehityshankkeita, joiden tarkoituksena oli osoittaa tietotekniikan hyödyt valtionhallinnossa. Merkittävin varhainen projekti oli autorekisterijärjestelmän uudistaminen. Samalla laadittiin esitutkimuksia muun muassa väestökirjanpidon modernisoimiseksi sekä valtion taloushallinnon kehittämiseksi.
Järjestelyosasto rakensi myös Suomen ensimmäistä laajamittaista julkishallinnon tietojenkäsittelyosaamista. ATK-ryhmä rekrytoi uusia asiantuntijoita, järjesti koulutusta ja osallistui valtakunnallisten systeeminsuunnittelukurssien käynnistämiseen. Näillä toimilla luotiin osaajaverkosto, josta muodostui myöhemmin suomalaisen tietojenkäsittelyalan ydinjoukko.
Samalla vahvistui käsitys, että tietojenkäsittely oli valtionhallinnolle strateginen kehittämiskysymys, ei enää pelkkä tekninen apuväline.
Keskustelu VTKK:n muodosta
Valmistelun aikana käytiin perusteellinen keskustelu siitä, millainen organisaatio valtion tietokonekeskuksen tulisi olla. Vaihtoehtoina olivat virasto, liikelaitos, osakeyhtiö tai erilaiset rahastomallit. Tavoitteena oli luoda riittävän joustava organisaatio, joka kykenisi reagoimaan nopeasti teknologian kehitykseen, hankkimaan laitteistoja tehokkaasti ja houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä.
Valtiovarainministeriön johdossa erityisesti Esko Rekola ja Heikki Tuominen tukivat hanketta. Pitkien valmistelujen jälkeen päädyttiin liikelaitosmalliin, jossa VTKK toimisi valtionhallinnon yhteisenä palvelukeskuksena mutta säilyttäisi samalla riittävän itsenäisen aseman.
Valtion tietokonekeskus perustetaan
Vuoden 1964 alussa valmistelutyö saavutti ratkaisevan vaiheen. Valtiovarainministeriön järjestelyosastossa laadittiin lain ja asetuksen luonnokset valtion tietokonekeskuksen perustamiseksi. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä järjestelyosaston virkamiesten kanssa, ja eduskunta hyväksyi esityksen ilman merkittäviä vaikeuksia. VTKK:n perustamista edelsi Reino R. Lehdon virkamieshallituksen eduskunnalle antama lakiesitys valtion tietokonekeskuksesta.
Laki ja asetus tulivat voimaan 1. toukokuuta 1964. Tällöin Valtion tietokonekeskus (VTKK) aloitti toimintansa. Sen tehtäviksi määriteltiin tietojenkäsittelypalvelujen tuottaminen valtion virastoille ja laitoksille, tietokoneiden yhteiskäytön edistäminen, tietojenkäsittelyn koordinointi sekä uusien järjestelmien kehittäminen.
Järjestelyosaston historiallinen merkitys
VTKK:n perustaminen oli ennen kaikkea valtiovarainministeriön järjestelyosaston pitkäjänteisen kehitystyön tulos. Osastolla tunnistettiin varhain tietotekniikan mahdollisuudet, rakennettiin ensimmäiset kehittämisohjelmat, koulutettiin asiantuntijoita, käynnistettiin valtakunnallisia hankkeita ja laadittiin lainsäädännöllinen perusta uudelle laitokselle.
Ilman järjestelyosaston ATK-ryhmää, tietojenkäsittelykomitean valmistelutyötä ja siellä syntynyttä näkemystä tietotekniikan keskitetystä hyödyntämisestä VTKK:n perustaminen olisi todennäköisesti viivästynyt vuosilla. VTKK:n synty voidaan siten nähdä valtiovarainministeriön järjestelyosaston kehitystyön luonnollisena huipentumana ja suomalaisen julkishallinnon tietoteknisen modernisaation lähtölaukauksena.
Teksti perustuu Otto Karttusen muistelmateoksen Avainpaikalla Tietotekniikan Kehityksessä jaksoihin, joissa kuvataan tietotekniikan kehityksen alkuvaiheita valtiovarainministeriön järjestelyosastolla sekä Valtion tietokonekeskuksen perustamista vuosina 1960–1964.
Lähde: Avainpaikalla Tietotekniikan Kehityksessä, Otto Karttunen, 1985
