VTKK:n vuosikertomus 1986 – laajennettu yhteenveto

Asiakastietojärjestelmien, tietoverkkojen ja konsultointipalvelujen kasvun vuosi

Vuosi 1986 oli Valtion tietokonekeskuksen historiassa merkittävä kehitysvaihe, jossa toiminnan painopiste siirtyi yhä selvemmin pelkästä atk-tuotannosta kokonaisvaltaisten tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun, konsultointiin, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Samalla valtionhallinnon tietojärjestelmät laajenivat yksittäisistä sovelluksista koko organisaation toimintaa tukeviksi kokonaisuuksiksi.

VTKK:n tavoitteena oli tarjota asiakkailleen paitsi teknisiä järjestelmiä myös asiantuntijapalveluita, joiden avulla virastot pystyivät kehittämään omaa toimintaansa tietotekniikan avulla. Tietojärjestelmien kehittämisestä tuli aiempaa enemmän toiminnan kehittämistä eikä ainoastaan tietojenkäsittelyn automatisointia.

Konsultointi nousi keskeiseksi palveluksi

1980-luvun puolivälissä valtionhallinnossa tunnistettiin, että tietojärjestelmien onnistunut käyttöönotto edellytti teknisten ratkaisujen lisäksi toimintaprosessien uudistamista. Tässä kehityksessä VTKK:n konsultointi- ja suunnittelupalvelut saivat entistä merkittävämmän roolin.

Vuoden aikana valmistui kymmeniä tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelmia ja muita järjestelmäsuunnitelmia. Konsultoinnin kohteina olivat muun muassa:

• virastojen tietohallintostrategiat
• tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurit
• toimistotyön automatisointi
• tietoturva- ja tietosuojakäytännöt
• tietoliikenneratkaisut
• hajautetun tietojenkäsittelyn käyttöönotto

VTKK:n asiantuntijat toimivat projektien vetäjinä, järjestelmäsuunnittelijoina, kouluttajina sekä hankintojen valmistelijoina. Näin VTKK vaikutti merkittävästi siihen, millaisiksi valtionhallinnon tietojärjestelmät seuraavina vuosina kehittyivät.

Asiakastietojärjestelmät laajenivat koko hallintoon

Vuonna 1986 kehitettiin ja otettiin käyttöön useita hallinnollisesti merkittäviä tietojärjestelmiä. Kehitystyössä näkyi siirtyminen rekisteripohjaisista ratkaisuista kohti integroidumpia tietojärjestelmäkokonaisuuksia.

Merkittäviä hankkeita olivat muun muassa:

Vaalijärjestelmä

Vaalijärjestelmän kehittäminen vahvisti vaalitietojen käsittelyn luotettavuutta, nopeutta ja raportointikykyä. Järjestelmä loi perustaa myöhemmälle sähköiselle vaalitulosten käsittelylle ja valtakunnalliselle tiedonsiirrolle.

Tuomiolauselmajärjestelmä

Oikeushallinnon käyttöön kehitetty tuomiolauselmajärjestelmä yhtenäisti oikeudellisten ratkaisujen käsittelyä ja arkistointia. Tavoitteena oli nopeuttaa tietojen saatavuutta sekä parantaa oikeushallinnon tiedonhallintaa.

Valtiokonttorin järjestelmät

Valtiokonttorin eläke- ja taloushallinnon järjestelmien kehittäminen jatkui. Hankkeet edustivat laajoja asiakastietojärjestelmiä, joissa käsiteltiin suuria henkilötietomääriä sekä monimutkaisia hallinnollisia prosesseja.

Lääninhallitusten tietojärjestelmät

KASTE- ja HETO-järjestelmiä kehitettiin lääninhallitusten käyttöön. Niiden avulla yhdenmukaistettiin tietojen käsittelyä aluehallinnossa sekä parannettiin tiedon siirtämistä eri yksiköiden välillä.

Asiakaslähtöinen palveluajattelu vahvistui

Vuonna 1986 VTKK toteutti merkittävän organisaatiouudistuksen, jossa toiminta järjestettiin tulosyksikkömallin mukaisesti. Muutoksen tavoitteena oli tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita ja nopeuttaa reagointia asiakkaiden tarpeisiin.

Asiakasorganisaatiot eivät enää ostaneet pelkkää ohjelmointityötä tai konekapasiteettia. Sen sijaan VTKK pyrki tarjoamaan:

• kehittämisprojektien johtamista
• järjestelmien määrittelyä
• käyttöönottokonsultointia
• koulutuspalveluja
• jatkuvia ylläpitopalveluja
• tietoliikennepalveluja

Tämä toimintamalli ennakoi myöhempää palveluintegraattorin roolia, josta tuli myöhemmin keskeinen osa valtionhallinnon ICT-toimintaa.

Toimistoautomaatio muutti virastojen työtä

VTKK panosti voimakkaasti toimistoautomaation kehittämiseen. Tavoitteena oli vähentää manuaalista paperityötä sekä tehostaa asiakirjojen käsittelyä.

Merkittävä osa tästä kehityksestä liittyi TEKO-tekstinkäsittelyjärjestelmään. Vuonna 1986 julkaistu TEKOplus sisälsi suomen kielen oikeinkirjoituksen tarkistuksen, mikä oli aikakaudellaan huomattava tekninen edistysaskel.

Valtionhallinnossa alettiin samalla siirtyä hajautettuun työskentelyyn, jossa työasemat ja mikrotietokoneet täydensivät suurkoneympäristöjä. Tämä loi perustan myöhemmälle henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn laajalle käyttöönotolle virastoissa.

Tietotie-verkko loi perustan sähköisille palveluille

Vuoden merkittävimpiin saavutuksiin kuului VTKK:n valtakunnallisen tietoliikenneverkon Tietotien käyttöönotto. Verkko yhdisti eri puolilla Suomea sijaitsevia toimipisteitä ja mahdollisti tietojen nopean siirtämisen keskitettyjen järjestelmien välillä.

Tietotie ei ollut pelkkä tekninen infrastruktuuri. Se mahdollisti ensimmäistä kertaa laajamittaisen valtakunnallisen tietojärjestelmätoiminnan, jossa useat viranomaiset pystyivät hyödyntämään samoja tietovarantoja ja palveluja. Tämä kehitys ennakoi myöhempiä julkishallinnon yhteisiä tietoverkkoratkaisuja.

Tietopalvelut ja rekisterien hyödyntäminen

Käyttöpalvelujen yhteydessä laajenivat myös rekisteri- ja tietopalvelut. Asiakkaille tarjottiin pääsyä muun muassa:

• väestötietoihin
• lainsäädäntötietoihin
• viranomaisrekistereihin
• maataloushallinnon tietokantoihin

Tietopalvelujen kehittämisessä keskeisiä tavoitteita olivat tiedon saatavuus, käyttöoikeuksien hallinta sekä tietosuojan varmistaminen. Vuoden aikana panostettiin voimakkaasti käyttövaltuushallintaan ja tietoturvamenetelmiin.

Kohti verkottunutta tietoyhteiskuntaa

Vuoden 1986 vuosikertomus osoittaa, että VTKK oli siirtymässä perinteisestä atk-keskuksesta kokonaisvaltaiseksi tietohallinnon palveluorganisaatioksi. Kehityksen painopiste siirtyi tietokoneista palveluihin, tietojärjestelmiin ja asiakasorganisaatioiden toiminnan kehittämiseen.

Erityisen merkittäviä olivat:

• konsultointi- ja suunnittelupalvelujen kasvu
• valtakunnallisten asiakastietojärjestelmien kehittäminen
• tietoturvan ja tietosuojan vahvistuminen
• Tietotie-verkon käyttöönotto
• mikrotietokoneiden yleistyminen
• toimistoautomaation läpimurto
• tutkimusverkkojen ja suurteholaskennan kehitys

Nämä muutokset muodostivat perustan myöhemmälle suomalaiselle sähköiselle hallinnolle, viranomaisten yhteisille tietojärjestelmille sekä valtionhallinnon digitalisaatiolle. Vuosi 1986 näyttäytyykin VTKK:n historiassa yhtenä keskeisistä siirtymävaiheista kohti verkottunutta ja tietointensiivistä julkishallintoa.

Meta-title: VTKK:n vuosikertomus 1986 laajennettu yhteenveto | Asiakastietojärjestelmät, konsultointi ja Tietotie

Meta-description: Laajennettu yhteenveto VTKK:n vuoden 1986 vuosikertomuksesta. Tutustu asiakastietojärjestelmien kehitykseen, konsultointipalveluihin, Tietotie-verkkoon, toimistoautomaatioon, tietopalveluihin ja valtionhallinnon digitalisaation varhaisvaiheisiin.

Liikevaihto 324,6 miljoonaa markkaa nykyrahassa?

• 324,6 milj. mk vuonna 1986
• Vastaa noin 110-125 miljoonaa euroa vuoden 2025 ostovoimalla

Arvio osuu noin 120 miljoonan euron tasolle. [stat.fi], [turvalaina.fi]

Tämä tarkoittaa, että VTKK:n toiminnan laajuus vastaisi nykyisin keskikokoista suomalaista IT-palveluyritystä.

Suomen suurimmat atk-palveluorganisaatiot vuonna 1986

Vuonna 1986 suomalainen atk-ala oli vielä hyvin erilainen kuin nykyään. Suurimpia toimijoita olivat:

1. VTKK (Valtion tietokonekeskus)
   • 864 työntekijää
   • 324,6 milj. mk liikevaihto
   • valtionhallinnon suurin tietotekniikkaorganisaatio. [fi.wikipedia.org]
2. Tietotehdas
   • pankkien, metsäteollisuuden ja suuryritysten ohjelmisto- ja konesalipalvelut
   • myöhemmin yhdistyi VTKK:n kanssa ja muodosti TT Tiedon. [fi.wikipedia.org], [fi.wikipedia.org]
3. Nokia Data
   • Nokian tietotekniikkaliiketoiminta
   • suuri laite-, järjestelmä- ja palvelutoimittaja Pohjoismaissa.
4. Tietojyvä
   • Jyväskylästä kehittynyt merkittävä alueellinen atk-palveluyhtiö.
5. Tietosavo, Tietobotnia, Tietonauha
   • vahvoja alueellisia tietojenkäsittely- ja ohjelmistopalvelutaloja. [suomentiet…nemuseo.fi]

Julkisella sektorilla VTKK oli käytännössä omaa luokkaansa.

3. Mihin OMX Helsinki -yhtiöihin VTKK vertautuisi nykyisin?

VTKK 1986:

• liikevaihto nykyrahassa noin 120 M€
• henkilöstö 864

Nykyisiä vertailukohtia:

Yhtiö	Liikevaihto	Henkilöstö
Digia	217 M€	1 300	[digia.com], [asiakastieto.fi]
Gofore	191 M€	1 791	[gofore.com]
VTKK (1986 nykyrahassa)	noin 120 M€	864	VTKK vuosikertomus 1986
Siili Solutions	hieman suurempi kuin VTKK henkilöstöltään	nykyinen verrokki

Parhaiten VTKK:tä voisi nykyisin verrata:

• Digiaan
• Goforeen
• Siili Solutionsiin

mutta erolla, että VTKK hallinnoi samalla Suomen tärkeimpiä viranomaisrekistereitä, tietoverkkoja ja suurkonekeskuksia. Sen yhteiskunnallinen merkitys oli huomattavasti suurempi kuin nykyisten yksityisten IT-konsulttien.

Maailman suurimmat atk-yritykset vuonna 1986

Vuonna 1986 maailman tietotekniikkamarkkinoita hallitsivat suurkonevalmistajat ja laitejätit.

IBM

Ylivoimaisesti maailman suurin tietotekniikkayhtiö.

• Mainframe-markkinan hallitsija
• PC-markkinan merkittävä toimija
• maailman arvokkain teknologiayritys 1980-luvulla. [grokipedia.com]

Digital Equipment Corporation (DEC)

• VAX-minitietokoneiden valmistaja
• VTKK:nkin tärkeä teknologiakumppani
• maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin tietokoneyhtiö 1980-luvun puolivälissä.

Unisys

Vuonna 1986 syntynyt Sperryn ja Burroughsin fuusiossa.

• liikevaihto noin 10,5 miljardia dollaria
• fuusion jälkeen maailman toiseksi suurin tietokoneyhtiö IBM:n jälkeen. [en.wikipedia.org]

Hewlett-Packard (HP)

• mittalaitteet
• minitietokoneet
• yritysjärjestelmät

NCR

• pankki- ja kassajärjestelmät
• suuret yritystietojärjestelmät

Fujitsu

• Japanin suurin tietokoneyhtiö

Hitachi

• suurkoneet
• tietoliikennejärjestelmät

NEC

• Japanin johtavia tietokone- ja verkkovalmistajia

Mielenkiintoinen näkökulma

Jos VTKK olisi ollut itsenäinen pörssiyhtiö vuonna 1986 eikä virasto:

• se olisi kuulunut Suomen suurimpiin atk-palvelutaloihin
• sen henkilöstömäärä olisi ollut samaa luokkaa kuin nykyisellä Digialla
• sen asiakasrekisterit (väestörekisteri, ajoneuvorekisteri, verohallinto, poliisi, valtiokonttori) tekivät siitä käytännössä Suomen tärkeimmän tietojärjestelmätalon. [fi.wikipedia.org]

Historiallisesti voisi jopa väittää, että nykyinen TietoEVRY on osittain VTKK:n perillinen, sillä VTKK fuusioitui myöhemmin Tietotehtaaseen, josta kehittyi Tieto ja lopulta Tietoevry. [fi.wikipedia.org], [fi.wikipedia.org]

Näiden lukujen perusteella VTKK vuonna 1986 oli kokoluokaltaan suunnilleen nykyisen Digian ja Siili Solutionsin välimaastossa, mutta yhteiskunnalliselta vaikutukseltaan lähempänä nykyistä Valtoria ja Tietoevry Public 360 -kokonaisuutta yhdistettynä.