VTKK:n vuosikertomus 1985: laajennettu yhteenveto

Vuosi 1985 oli palveluorganisaatioksi muuttumisen vuosi

Vuosi 1985 merkitsi Valtion tietokonekeskukselle kasvun, teknologisen hajautumisen ja toimintamallin uudistamisen vaihetta. VTKK ei ollut enää vain keskustietokoneiden käyttöpalveluja tuottava tietokonekeskus, vaan siitä oli muodostumassa monipuolinen tietotekniikan palveluorganisaatio. Käyttöpalvelujen rinnalle nousivat tietojärjestelmien suunnittelu, konsultointi, ohjelmistotuotteet, mikrotietokoneet, tietoliikenne, tietopankit, koulutus ja käyttäjätuki.

Muutosta vauhdittivat asiakkaiden omiin tiloihin hankkimat mikrotietokoneet, hajautettu tietojenkäsittely ja suorakäyttöiset järjestelmät. Asiakkaat eivät enää ainoastaan lähettäneet aineistojaan keskitettyyn käsittelyyn, vaan käyttivät järjestelmiä itse työasemiltaan, tekivät kyselyjä tietopankkeihin ja laativat omia raporttejaan. Tämä lisäsi järjestelmäsuunnittelun, koulutuksen, konsultoinnin ja jatkuvan käyttäjätuen merkitystä.

Toiminnan laajuus ja tunnusluvut

VTKK:n liikevaihto nousi 263,9 miljoonaan markkaan eli 21 prosenttia edellisvuodesta. Liiketaloudellinen tulos oli 7,1 miljoonaa markkaa ja investoinnit 47,4 miljoonaa markkaa. Asiakkaita oli 1 121 ja toimeksiantoja 3 838. Vuoden aikana solmittiin 562 uutta toimeksiantosopimusta.

Asiakkaista 206 oli valtion virastoja tai laitoksia ja 915 valtionhallinnon ulkopuolisia asiakkaita. Valtionhallinnon osuus myyntituotoista oli 79,6 prosenttia sekä kuntien ja kuntainliittojen osuus 10,6 prosenttia. Valtionhallinnon ulkopuolisilta asiakkailta saadut myyntituotot olivat 56 miljoonaa markkaa.

Vuoden lopussa VTKK:ssa työskenteli 808 henkilöä. Heistä 606 työskenteli Espoon pääkeskuksessa ja muut viidessä aluetoimipisteessä. Henkilöstömäärä kasvoi 27 henkilöllä, mutta vaihtuvuus nousi yhdeksään prosenttiin. Erityisesti kokeneiden suunnittelijoiden sekä käyttöjärjestelmä- ja tietoliikenneasiantuntijoiden saatavuus vaikeutui.

Asiakaskunnan rakenne ja palvelutarpeiden muutos

VTKK:n asiakaskunta ulottui valtion virastoista ja laitoksista kuntiin, kuntainliittoihin, oppilaitoksiin sekä yksityisiin yrityksiin. Asiakaskunta oli lukumääräisesti laaja, mutta toiminnan yhteiskunnallinen merkitys perustui erityisesti valtakunnallisiin rekistereihin, hallinnollisiin tietojärjestelmiin ja julkisten palvelujen tuotannossa käytettyihin järjestelmiin.

Vuoden 1985 aineistossa tietotekniikan käyttäjä ei enää tarkoittanut vain asiakkaan ATK-yksikössä työskentelevää asiantuntijaa. Käyttäjäkunta laajeni hallinnollisiin vastuuhenkilöihin, virkailijoihin, opettajiin, terveydenhuollon henkilöstöön, metsähallinnon alueorganisaatioihin sekä yritysten tilasto- ja markkinointitehtäviin. Samalla asiakassuhteet laajenivat yksittäisten ATK-yhdyshenkilöiden ulkopuolelle asiakkaiden johtoon ja varsinaisen toiminnan vastuuhenkilöihin.

VTKK:n asiakasjärjestelmät eivät siten olleet pelkästään teknisiä sovelluksia. Ne liittyivät asiakkaiden toiminnan järjestämiseen, tiedon saatavuuteen, valtakunnalliseen ohjaukseen ja hallinnollisten palvelujen tuottamiseen. Tämä vahvisti VTKK:n roolia julkishallinnon toiminnan kehittäjänä eikä ainoastaan tietotekniikan teknisenä toimittajana.

Asiakastietojärjestelmät ja niiden käyttötarkoitukset

Metsähallituksen hajautettu tiedonkeruu

Metsähallituksen tiedonkeruujärjestelmää uudistettiin toimittamalla mikrotietokoneita hoitoalueille. Koekäyttöä oli neljällä hoitoalueella, myös pohjoisen vaativissa olosuhteissa. Käyttäjäkoulutus eteni suunnitelmien mukaisesti, ja sähköinen viestintä helpotti valtakunnallisesti hajautuneen organisaation toimintaa.

Hanke kuvastaa siirtymää keskitetystä tietojenkäsittelystä hajautettuun toimintamalliin. Tietoa voitiin käsitellä lähempänä sen syntypaikkaa, mutta paikallinen työ yhdistettiin sähköisen viestinnän avulla keskitettyihin järjestelmiin ja valtakunnalliseen organisaatioon. Kyse oli yhtä aikaa tietojärjestelmän, työvälineiden, viestinnän ja käyttäjäosaamisen kehittämisestä.

Patentti- ja rekisterihallituksen tietopankki

Patentti- ja rekisterihallituksessa tietotekniikkaa käytettiin patenttihakemusten rekisteröintiin ja kyselyihin. Patenttihakemuksista rakennettu MINTTU-pohjainen tietopankki avattiin kiinnostuneiden käytettäväksi. Sen avulla voitiin selvittää aikaisempia hakemuksia ja vähentää päällekkäistä työtä sekä tarpeettomia uusia hakemuksia.

Ratkaisu osoitti, kuinka hallinnon rekisteritietoa voitiin muuttaa aktiivisesti hyödynnettäväksi tietopalveluksi. Painopiste ei ollut vain tietojen säilyttämisessä, vaan tiedonhaussa, saatavuudessa ja päätöksenteon tukemisessa.

Ajoneuvorekisterin suorakäyttö

Volvo-Auto kuului ensimmäisiin ajoneuvorekisterin suorakäyttöisen tietokannan käyttöoikeuden hankkineisiin yrityksiin. Yritys pystyi määrittelemään rekisteröidyistä ajoneuvoista tilastoja nopeasti ja joustavasti myynnin ja markkinoinnin tueksi.

Ajoneuvorekisterin käyttö osoitti, kuinka viranomaisen ylläpitämän valtakunnallisen perusrekisterin tietoja voitiin hyödyntää myös hallinnon ulkopuolisessa toiminnassa. Suorakäyttöinen yhteys lyhensi tiedonsaannin ketjua ja antoi asiakkaalle mahdollisuuden muodostaa tarvitsemansa tietotuotteet itse.

Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä

Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän osaksi valmistui AS-pohjainen suorakäyttösovellus. Sen ylläpidosta ja käyttöönoton koordinoinnista vastasi Valtiokonttorin henkilöstöhallinto-osasto. Sovellus suunniteltiin VTKK:n kanssa virastojen henkilöstöjohtamisen ja hallinnollisten rutiinien tueksi. Järjestelmää kuvattiin ajantasaiseksi, helppokäyttöiseksi ja muunneltavaksi, ja sen kysyntä oli niin suurta, että käyttöönottoresurssit olivat tiukalla.

Järjestelmä edusti muutosta eräajoihin perustuneesta henkilöstölaskennasta kohti käyttäjien itse hyödyntämää henkilöstöjohtamisen tietojärjestelmää. Tietotekniikka kytkeytyi näin aikaisempaa tiiviimmin henkilöstövoimavarojen, osaamisen ja työkyvyn johtamiseen.

TEHO terveydenhuollon tukena

Vihiluodon kansanterveystyön kuntainliitossa käytetty TEHO-järjestelmä sisälsi yleisterveydenhuollon, hammashuollon, laboratorion ja työterveyshuollon järjestelmiä. Järjestelmällä voitiin koostaa suurista käyntimääristä vuositilasto noin kolmessa päivässä, mikä vähensi manuaalisen tilastotyön tarvetta.

TEHO osoitti, kuinka tietojärjestelmä saattoi palvella useita saman organisaation toimintaprosesseja ja muodostaa yhtenäisen tietopohjan toiminnan seurantaan. Järjestelmän merkitys liittyi tietojen tallennuksen lisäksi toiminnan raportointiin, suunnitteluun ja johtamiseen.

PC-UNTIS oppilaitosten työjärjestyssuunnittelussa

Nurmijärven yhteiskoulussa kokeiltiin PC-UNTIS-ohjelmaa työjärjestyksen laatimiseen. Käyttäjä piti ohjelmaa työtä vähentävänä ja osallistui sen kehittämiseen antamalla parannusehdotuksia.

PC-UNTIS kuvastaa valmisohjelmistojen ja käyttäjäpalautteen kasvavaa merkitystä. Kaikkia järjestelmiä ei enää rakennettu yksittäiselle asiakkaalle alusta alkaen, vaan VTKK toimitti valmiita ohjelmistoratkaisuja, tuki käyttöönottoa ja välitti käyttökokemuksia tuotteiden kehittämiseen.

Oppilaitosten tietotekniikan käyttö

VTKK:n markkinointiosaston teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin 442 oppilaitoksen tietotekniikan käyttöä. Lähes 90 prosenttia vastanneista käytti tietotekniikkaa, ja neljä viidestä suunnitteli käytön laajentamista seuraavan vuoden aikana. Kauppaoppilaitoksissa ja teknillisissä oppilaitoksissa käyttö oli tutkimuksen mukaan kattavaa. Tietotekniikkaa hyödynnettiin opetuksen lisäksi oppilaitosten hallinnossa.

Tutkimus tuki VTKK:n tuote-, koulutus- ja markkinointisuunnittelua. Samalla se osoitti, että tietotekniikan käytön laajeneminen synnytti kysyntää laitteiden lisäksi ohjelmistoille, opettajien ja käyttäjien koulutukselle sekä hallinnon sovelluksille.

”Tee se itse” ja asiakkaiden omatoiminen tietojenkäsittely

Vuoden asiakasteemana oli Tee se itse. Sen tarkoituksena oli lisätä muidenkin kuin ATK-ammattilaisten mahdollisuuksia käsitellä tietoa itsenäisesti. Keskeisiä välineitä olivat APL, AS, SAS, MINTTU-tietopankit, elektroninen posti sekä mikro- ja pienkoneet.

Asiakkaiden tukena toimivat suorakäytön tukikeskus, verkon valvontakeskus ja mikrotukikeskus. Keskuskoneiden suorakäyttö ja mikrotietokoneiden käyttö lisääntyivät voimakkaasti. Omatoimisuus ei kuitenkaan merkinnyt tuen tarpeen vähenemistä. Päinvastoin käyttäjäkunnan laajeneminen lisäsi neuvonnan, koulutuksen, käyttöohjeiden ja ongelmatilanteiden tuen tarvetta.

Edellisen vuoden mikrotietokoneteeman jälkeen VTKK oli noussut yhdeksi merkittävistä mikrotoimittajista ja IBM PC -jälleenmyynnissä toiselle sijalle. Mikroja ei kuitenkaan nähty irrallisina laitteina, vaan tietojärjestelmien ja kokonaisratkaisujen osina. Useilta toimittajilta hankittujen mikrojen yhteensovittaminen nähtiin asiakkaiden kannalta uutena haasteena.

Tietojenkäsittelyn kehittämismalli

VTKK valmisteli siirtymistä noin kymmenen vuotta käytössä olleesta valmistamismallista uuteen tietojenkäsittelyn kehittämismalliin. Vanha malli lähti yksittäisestä tietojärjestelmästä ja painotti sen ATK-osuutta. Uudessa mallissa lähtökohtana oli koko toimintayksikkö ja sen tietojenkäsittely.

Kehittämistyö jäsennettiin seitsemään tarkastelukulmaan:

• toimintayksikön tietojenkäsittelyn kokonaiskehittäminen
• kohdealueen toiminnan kehittäminen
• ihmisten toiminnan kehittäminen
• tietoyhteyksien kehittäminen
• tietovarastojen kehittäminen
• ATK-tehtävien sisällön kehittäminen
• teknisen ATK-ratkaisun kehittäminen.

Mallin olennainen muutos oli ihmisten, toiminnan, laitteiden ja sovellusten tarkasteleminen saman kokonaisuuden osina. VTKK laati mallin pohjalta eri kehittämistilanteisiin soveltuvia ohjeita ja testasi niitä valituissa asiakasprojekteissa. Varsinainen käyttöönotto suunniteltiin vuoden 1986 alkuun.

Tämä merkitsi systeemityön näkökulman laajenemista ohjelmiston valmistamisesta organisaation toiminnan kehittämiseen. VTKK:n konsultointi ja järjestelmäsuunnittelu lähestyivät näin mallia, jota nykyisin kuvataan toiminnan, prosessien, käyttäjien, tiedon ja teknologian yhteensovittamiseksi.

Konsultointitoiminta

Oman konsultointiyksikön perustaminen

VTKK perusti vuoden 1985 alussa oman konsultointiyksikön. Yksikkö osallistui vuoden aikana 38 tietojenkäsittelyn kehittämishankkeeseen.

Konsultointipalvelujen kysyntä oli suurta, mutta toimintaa rajoitti niukka henkilöstöresurssi. Konsultoinnin tarvetta lisäsi se, että asiakkaat olivat hankkineet runsaasti laitteita, mutta niiden tehokas käyttö ja yhteensovittaminen edellyttivät riippumatonta asiantuntemusta.

VTKK:n konsultoinnin erityinen asema perustui laajaan tekniseen asiantuntemukseen, valtionhallinnon tuntemukseen ja pyrkimykseen tarkastella vaihtoehtoja yksittäisestä laite- tai ohjelmistotoimittajasta riippumatta.

Konsultointi hallinnon kehittämisen välineenä

Konsultointi ei rajoittunut laitteiden tai ohjelmistojen valintaan. Se liittyi tietojenkäsittelyn kokonaiskehittämiseen, asiakkaan toimintojen analysointiin, järjestelmävaihtoehtojen arviointiin, projektien organisointiin ja systeemityön menetelmien soveltamiseen.

Uusi kehittämismalli vahvisti tätä suuntaa. Asiakkaan organisaatiota tarkasteltiin kokonaisuutena, jossa tietojärjestelmä oli yksi toiminnan kehittämisen väline. Konsultin tehtäväksi muodostui auttaa asiakasta määrittelemään, mitä toimintaa kehitetään, mitä tietoja tarvitaan, miten käyttäjien työ muuttuu ja millainen tekninen ratkaisu tukee tavoitetta.

Konsultoinnin historiallinen merkitys nähdään etenkin julkishallinnon prosessien uudistamisessa. Tietojärjestelmähankkeissa määriteltiin samalla tiedonkulkuja, vastuita, rekisterien käyttöä ja viranomaisten palveluprosesseja. Vuoden 1985 38 hanketta osoittavat tämän kehityssuunnan.

Systeemityö VTKK:n ydinosaamisena

VTKK:n vahvaksi perusalueeksi nähtiin suurten tietojärjestelmien systeemityö. Valmisohjelmistoja tuli käyttää silloin, kun sopivia tuotteita oli saatavilla, mutta valtionhallinnon uudenlaisiin ja laajoihin järjestelmiin ei useinkaan löytynyt suoraan ostettavaa ratkaisua. Tämä korosti järjestelmäsuunnittelijoiden ammattitaitoa ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Vuodelle 1986 suunniteltu organisaatio vahvisti työnjakoa: suunnittelupalvelun tuli keskittyä uusien sovellusten tekemiseen, tuotepalvelun valmiiden ratkaisujen hankintaan ja toimittamiseen sekä käyttöpalvelun tuotantoon ja keskustietokoneiden omatoimiseen hyödyntämiseen.

Tietoliikenne ja järjestelmien yhteentoimivuus

Hajautettu tietojenkäsittely edellytti eri valmistajien tietokoneiden ja keskustietokoneiden yhdistämistä. VTKK kehitti tähän omia tietoliikenne-emulaattoreita, joiden avulla mikro- ja pienkoneita voitiin käyttää suurempien järjestelmien työasemina.

RMTI mahdollisti IBM 3780 -tyyppisen etäiseräliikenteen, ja SYNK IBM 3270 -päätteen tosiaikaisen emuloinnin. VTKK:n TALU-järjestelmässä mikron ja VAXin välillä käytettiin LINKV-emulaattoria sekä VAXin ja IBM-keskuskoneen välillä SYNK-emulaattoria. RMTI:stä ja SYNKistä tehtiin versioita useille laiteympäristöille, kuten MIKKO 3:lle, MikroMikolle, IBM PC:lle ja VAXille.

Näiden ratkaisujen merkitys oli käytännöllinen: asiakkaalla saattoi olla yksi työasema, josta käytettiin useita eri järjestelmiä. Samalla tiedostoja voitiin siirtää paikallisten työasemien ja keskitettyjen sovellusten välillä. Tietoliikenteestä tuli näin asiakastietojärjestelmien yhteentoimivuuden keskeinen edellytys.

Asiakaspalvelun laatu ja markkinointitutkimus

VTKK:n markkinointiviestintää koskeva tutkimus lähetettiin 242 asiakkaalle, joista 177 vastasi. Vastanneista 65 prosenttia edusti valtionhallintoa, 19 prosenttia muuta julkista sektoria ja 16 prosenttia yksityistä sektoria.

Lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi VTKK:n yleisen palvelutason melko hyväksi tai tyydyttäväksi, ja kuusi prosenttia erittäin hyväksi. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelualttiutta pidettiin pääosin hyvinä. Kehittämistarpeita havaittiin henkilöstön tavoitettavuudessa, yhteydenpidossa ja tiedottamisessa.

Asiakkaat pitivät vierailukäyntejä ja tiedotustilaisuuksia VTKK:lle sopivimpina viestintämuotoina. Lisätietoja haluttiin erityisesti asiakaslehdistä ja suoramarkkinointikirjeistä. Tutkimus osoitti, että teknisen asiantuntemuksen lisäksi palvelun laatu muodostui tavoitettavuudesta, aktiivisesta yhteydenpidosta ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämisestä.

Palveluosaaminen uutena kilpailutekijänä

Vuoden lopulla VTKK:ssa korostettiin, että jokainen työntekijä osallistui asiakaspalveluun. Asiakkaiden kanssa olivat tekemisissä suunnittelijoiden lisäksi myyjät, asentajat, huoltohenkilöstö, kouluttajat, ohjelmistoasiantuntijat ja tukipalvelujen työntekijät. Jokainen kohtaaminen vaikutti asiakkaan muodostamaan käsitykseen VTKK:sta.

VTKK:n vahvuuksiksi määriteltiin:

• valtionhallinnon ja asiakkaiden perusteellinen tuntemus
• laaja systeemityön ja tietotekniikan asiantuntemus
• tietoturvallisuus ja tietosuoja
• tietopalvelut ja tietovarastot
• kattava tietoliikenneverkko
• luotettavuus ja toimittajariippumattomuus
• kyky tarjota laajoja kokonaispalveluja.

Palveluyrityksen johtamisen näkökulmasta asiakas osallistui palvelun tuottamiseen. Järjestelmän onnistuminen riippui VTKK:n asiantuntijoiden lisäksi asiakkaan osallistumisesta, käyttäjäosaamisesta, käyttöönotosta ja palautteesta. Tämä näkyi esimerkiksi PC-UNTIS-ohjelman kehittämisessä käyttäjäpalautteen perusteella sekä uuden kehittämismallin asiakasprojektikokeiluissa.

Tutkimus, tuotekehitys ja menetelmät

Vuoden tutkimus- ja kehittämistyön keskeisiä kohteita olivat ohjelmistot, lähiverkot, projektityön ohjaus, systeemityön apuvälineet, tietosuoja, tietoliikenne, tiedostojen hallintamenetelmät ja käyttöjärjestelmät.

Kehittämistoiminta tuki sekä VTKK:n omia palveluja että asiakasprojekteja. Uusia välineitä ja menetelmiä arvioitiin osana palvelukokonaisuuksia, eikä teknologiaa tarkasteltu vain yksittäisinä laitteina. UNIX-ympäristöt, mikro- ja minitietokoneet, tietokannat, tietoliikenneohjelmistot ja systeemityön menetelmät muodostivat perustaa hajautettujen järjestelmien rakentamiselle.

Organisaatiouudistus

VTKK:n organisaatiota kehitettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja kiristyvään kilpailuun. Vuoden 1986 alusta toiminta päätettiin jakaa kolmeen tulosyksikköön:

• suunnittelupalvelu
• tuotepalvelu
• käyttöpalvelu.

Uudistuksella tavoiteltiin selkeämpää työnjakoa, erikoistumista, hajautettua päätösvaltaa ja parempaa tulosvastuuta. Teknisten organisaatiorajojen sijasta rakenteen perustaksi otettiin asiakkaille tarjottavat pääpalvelumuodot.

Organisaatiomuutos liittyi laajempaan palvelutoiminnan johtamisen kehittämiseen. Tulosyksiköiden tuli jatkossa päättää nykyistä itsenäisemmin asiakasryhmistä, palvelupaketeista ja toimitustavoista. Keskushallinnon vastuulle jäivät yhteiset arvot, yrityskuva ja strateginen ohjaus.

Henkilöstö, johtaminen ja osaamisen kehittäminen

Henkilöstön saatavuus oli kasvun keskeinen rajoite. Vaihtuvuus kohdistui erityisesti suunnittelijoihin, pääsuunnittelijoihin, erikoistutkijoihin sekä käyttöjärjestelmä- ja tietoliikenneasiantuntijoihin. Kokeneen henkilöstön menettäminen oli toiminnallisesti ja taloudellisesti raskasta, koska osaamisen korvaaminen lyhyellä aikavälillä oli vaikeaa.

Esimieskoulutus uudistettiin järjestelmälliseksi kokonaisuudeksi. Koulutusalueita olivat toiminnan johtaminen, henkilöstöjohtaminen, liiketalous, markkinointi ja myynti, ammatillinen koulutus sekä viestintä- ja yhteistyötaidot. Tavoitteena oli yhteisen VTKK-kulttuurin, johtamistavan ja liiketaloudellisen osaamisen vahvistaminen.

Organisaatioilmastotutkimuksessa esimiesten ja alaisten yhteistyön sekä yksiköiden sisäisen ilmapiirin todettiin parantuneen. Ongelmiksi koettiin kuitenkin päätöksenteon hitaus, tavoitteiden ja vastuiden epäselvyys, palkkaus, resurssipula ja tiedonkulku. Näiden ongelmien ratkaisemiseen pyrittiin organisaatiouudistuksella, esimieskoulutuksella ja hallinnollisen työn kehittämisellä.

Vuoden 1985 historiallinen merkitys

Vuosi 1985 muodosti selkeän siirtymävaiheen keskitetystä tietokonekeskuksesta kohti verkottunutta, hajautettuja järjestelmiä toteuttavaa ja konsultointiin perustuvaa tietotekniikan palveluorganisaatiota.

Muutoksen keskeisiä piirteitä olivat:

1. Asiakastietojärjestelmien laajeneminen. VTKK kehitti ja ylläpiti hallinnon, terveydenhuollon, liikenteen, henkilöstöhallinnon, metsätalouden, patenttitoiminnan ja opetuksen järjestelmiä.
2. Käyttäjäkunnan laajeneminen. Järjestelmiä käyttivät yhä useammin asiakkaiden varsinaisen toiminnan työntekijät eivätkä vain ATK-ammattilaiset.
3. Konsultoinnin vakiintuminen. Oma konsultointiyksikkö osallistui 38 kehittämishankkeeseen ja vahvisti toiminnan, tiedon, käyttäjien ja teknologian yhteistä tarkastelua.
4. Hallinnon prosessien kehittäminen. Tietojärjestelmähankkeet muokkasivat tiedonkulkua, raportointia, rekisterien hyödyntämistä ja asiakkaiden työprosesseja.
5. Hajautettu tietojenkäsittely. Mikrotietokoneet, suorakäyttö, tietopankit ja tietoliikenneyhteydet veivät tietojenkäsittelyn lähemmäksi loppukäyttäjiä.
6. Palvelukulttuurin vahvistuminen. Asiakkaan kokema palvelun laatu tunnistettiin koko henkilöstön yhteiseksi vastuuksi.
7. Uusi organisaatiomalli. Vuodelle 1986 valmisteltu tulosyksikkörakenne erotti suunnittelu-, tuote- ja käyttöpalvelut omiksi kokonaisuuksikseen.

Vuoden 1985 kokonaiskuva osoittaa, että VTKK:n tehtävä oli laajempi kuin tietokoneiden käyttö ja ohjelmistojen valmistaminen. Se yhdisti valtakunnalliset tietovarannot, teknisen infrastruktuurin, järjestelmäsuunnittelun, koulutuksen ja konsultoinnin palvelukokonaisuudeksi, jolla kehitettiin asiakkaiden päivittäistä toimintaa ja julkishallinnon palvelukykyä.

Liikevaihto nykyrahassa

Vuoden 1985 liikevaihto 263,9 miljoonaa markkaa vastaa noin 106 miljoonaa euroa vuoden 2024 rahassa. Vuoden 2025 rahassa summa on käytännössä samaa suuruusluokkaa, noin 106–108 miljoonaa euroa.

VTKK:n koko vuonna 1985

VTKK:n keskeiset mittasuhteet olivat:

Tunnusluku	Vuonna 1985
Liikevaihto	263,9 milj. mk
Nykyrahassa	noin 106 milj. €
Henkilöstö	808
Asiakkaita	1 121
Toimeksiantoja	3 838

Luvut osoittavat, että VTKK oli Suomessa suuri tietotekniikan palveluorganisaatio

Suomen suurimmat ATK-organisaatiot vuonna 1985

Vuoden 1985 yrityskohtaista, täysin vertailukelpoista rankingia ei löytynyt avoimista verkkolähteistä. Rajaus on myös vaikea, koska osa toimijoista oli laitevalmistajia, osa tietokonekeskuksia ja osa konsultointi- sekä ohjelmistoyrityksiä.

VTKK:n keskeiseen suomalaiseen vertailuryhmään kuuluivat ainakin:

1. Nokia Data ja Nokia-konsernin elektroniikkatoiminnot
   Nokia oli siirtymässä voimakkaasti elektroniikkaan, tietokoneisiin ja tietoliikenteeseen. Nokia Data toimitti MikroMikkoja, työasemajärjestelmiä, tietoliikenneratkaisuja ja yritysten tietojärjestelmiä.
2. Tietotehdas Oy
   Tietotehdas tuotti keskustietokonepalveluja ja kehitti asiakasorganisaatioiden tietojärjestelmiä. Se oli VTKK:n lähin yksityisen sektorin rakenteellinen vertailukohta. Tietotehdas osti VTKK-Yhtymän vuonna 1995.
3. Datema
   Datema oli pohjoismainen tietotekniikan palvelu- ja järjestelmäyritys, jonka Tietotehdas osti vuonna 1987.
4. IBM Suomi
   IBM oli merkittävä keskustietokoneiden, ohjelmistojen ja teknisten palvelujen toimittaja. Sen Suomen-organisaatiosta ei löytynyt tässä haussa luotettavia vuoden 1985 liikevaihto- ja henkilöstölukuja.
5. Valtion tietokonekeskus
   VTKK erottui kilpailijoista erityisesti julkishallinnon valtakunnallisilla järjestelmillä, tietokonekäyttöpalveluilla, rekistereillä, tietoliikenteellä, koulutuksella ja konsultoinnilla.

Johtopäätös: VTKK kuului todennäköisesti Suomen suurimpien ATK-palveluorganisaatioiden ryhmään. Täsmällistä sijoitusta ei kuitenkaan voida osoittaa ilman vuoden 1985 ATK-vuosikirjan yritystaulukoita ja yritysten alkuperäisiä vuosikertomuksia.

Maailman suurimmat vuonna 1985

Maailmanlaajuisessa vertailussa ylivoimainen ykkönen oli IBM:

Organisaatio	Liikevaihto 1985	Henkilöstö	Suhde VTKK:hon
IBM	50,05 mrd. USD	405 535	noin 500 kertaa suurempi henkilöstö
Intel	1,365 mrd. USD	noin 20 800	komponenttivalmistaja, ei suora palveluverrokki
VTKK	noin 54 milj. USD vuoden 1985 valuuttatasolla	808	suomalainen palveluorganisaatio

IBM:n vuoden 1985 tulot olivat 50,05 miljardia dollaria ja henkilöstömäärä 405 535. Intelin liikevaihto oli 1,365 miljardia dollaria, ja yhtiön vuosikertomus kuvaa vuoden 1985 puolijohdannetaantumaa.

IBM:n jälkeen maailman suurimpiin tietotekniikkatoimijoihin kuuluivat DEC, Hewlett-Packard, Unisysiin myöhemmin yhdistyneet Burroughs ja Sperry, NCR, Fujitsu, Hitachi, NEC sekä palveluyhtiö EDS. DEC oli 1980-luvulla maailman toiseksi suurimpana pidetty tietokoneyhtiö ja työllisti vuosikymmenen loppupuolella yli 140 000 henkilöä.

Täsmällistä vuoden 1985 kokonaisjärjestystä ei ole syytä esittää ilman kaikkien yhtiöiden alkuperäisiä vuosikertomuksia, koska tilikaudet, valuutat ja konsernirakenteet poikkesivat toisistaan.

Mihin nykyiseen Helsingin pörssiyhtiöön VTKK vertautuu?

Lähin kokoluokkavertailu: Digia

Digian vuoden 2025 liikevaihto oli 217,0 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa 1 592.

Siten vuoden 1985 VTKK oli nykyrahassa:

• liikevaihdoltaan noin 49 prosenttia Digian koosta
• henkilöstöltään noin 51 prosenttia Digian koosta
• henkilöstöintensiivisyydeltään hyvin samantyyppinen.

Karkeasti ilmaistuna kaksi vuoden 1985 VTKK:ta vastaisi yhtä nykyistä Digiaa.

Toiminnallinen vertailu: Gofore

Gofore muistuttaa VTKK:ta erityisesti julkishallinnon digitalisaation, konsultoinnin, tietojärjestelmien suunnittelun ja vaativien asiakasprojektien näkökulmasta. Goforen vuoden 2025 pro forma -liikevaihto oli 215,2 miljoonaa euroa.

Historiallinen ja strateginen vertailu: Tieto

Tieto on VTKK:n selvin historiallinen verrokki ja myöhempi jatkaja. Sen toiminta kattaa ohjelmistopalvelut sekä digitaaliset kehitys- ja konsultointipalvelut. Vuonna 2024 liikevaihto oli 2,803 miljardia euroa.

Nykyinen Tieto on liikevaihdoltaan noin 26 kertaa vuoden 1985 VTKK:n kokoinen nykyrahassa. Vertailu kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka voimakkaasti tietotekniikkapalvelujen markkina on kansainvälistynyt ja keskittynyt.

Kokonaisarvio

Vuoden 1985 VTKK rinnastuu parhaiten Digian ja Goforen kokoiseen tai hieman niitä pienempään julkishallintoon erikoistuneeseen tietotekniikkapalveluyhtiöön. Toiminnallisesti siinä oli kuitenkin myös nykyisen Tiedon piirteitä:

• suuret jatkuvat käyttöpalvelut
• yhteiskunnan keskeiset tietojärjestelmät
• pitkäaikaiset asiakassuhteet
• konsultointi ja systeemityö
• ohjelmistotuotteet ja käyttäjätuki
• tietoliikenne ja tekninen infrastruktuuri.

Pörssiarvoa VTKK:lle ei voida luotettavasti laskea, koska se oli valtion palveluorganisaatio eikä markkinaehtoisesti arvostettu osakeyhtiö. Liikevaihdon ja henkilöstön perusteella lähin nykyinen OMX Helsinki -vertailukohta on Digia, toiminnan sisällön perusteella Gofore ja historiallisen jatkumon perusteella Tieto.