VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1985

Vuosi 1985 oli VTKK:n laiteymäristössä merkittävä siirtymäkausi. Organisaation perinteinen IBM- ja UNIVAC-pohjainen keskustietokoneympäristö laajeni kohti hajautettua tietojenkäsittelyä, mikrotietokoneita, tietoliikenneverkkoja sekä Digital Equipment Corporationin VAX-järjestelmiä. Samalla luotiin tekninen perusta asiakaskäytön kasvulle, suorakäytölle, tietopankeille ja myöhemmälle UNIX-kehitykselle.

Keskuskoneympäristö muodosti toiminnan ytimen

VTKK:n tuotantoympäristö perustui edelleen suuriin keskustietokoneisiin, jotka sijaitsivat Espoossa, Jyväskylässä ja Oulussa. Toimipisteet oli yhdistetty nopeilla tietoliikenneyhteyksillä yhtenäiseksi palveluverkoksi, jolloin asiakkaat saattoivat käyttää kaikkien keskuskoneiden palveluja saman verkon kautta.

Vuoden lopussa käytössä olivat:

Espoo

IBM 3081-K24, 32 MB
AS/8063, 24 MB
AS/7000, 12 MB
AS/5000, 5 MB
VAX 11/750, 3 MB
VAX 8600, 12 MB (Opetusministeriön käyttöön)

Jyväskylä

IBM 4381-P02, 16 MB
IBM 4381-Q03, 24 MB

Oulu

IBM S/370 M148, 2 MB

Lisäksi Kouvolassa, Tampereella ja Turussa oli tietoliikenneverkon liityntäpisteitä.

Suorituskyky kasvoi voimakkaasti

Vuoden aikana tehtiin merkittäviä kapasiteettilaajennuksia.

Espoossa AS/8050 korvattiin uudella AS/8063-keskusyksiköllä, mikä kasvatti suorituskykyä lähes 30 prosenttia. Jyväskylässä IBM 4341 korvattiin IBM 4381-Q03 -järjestelmällä, jonka seurauksena suorituskyky kasvoi noin 80 prosenttia.

Koko VTKK:n kapasiteetti kasvoi:

Resurssi	1984	1985
Keskusyksikkökapasiteetti	30,4 MIPS	37 MIPS
Levymuistikapasiteetti	94 GB	144 GB
Massamuistikapasiteetti	338 GB	338 GB

Levykapasiteetti kasvoi erityisesti Espoossa (+33 GB) ja Jyväskylässä (+17 GB).

UNIVAC-kausi päättyi ja VAX-kausi alkoi

Vuonna 1985 korkeakoulujen palvelutoimistossa toteutettiin yksi VTKK:n historian merkittävimmistä laiteympäristömuutoksista.

Korkeakoulujen laskentapalvelu siirrettiin UNIVAC 1100/60 -ympäristöstä VAX 8600 -järjestelmään. Muutos sisälsi:

uusien laitteiden käyttöönoton
tietoliikenneratkaisujen uudistamisen
ohjelmistojen siirrot
asiakkaiden aineistojen konvertoinnin
henkilöstön koulutuksen.

VAX-ympäristö toi mukanaan:

Ethernet-lähiverkot
relaatiotietokantatekniikan
DEC:n ohjelmistotuotteet
useita ohjelmointikieliä
uuden sukupolven hajautetut ratkaisut.

VAX-järjestelmien ympärille perustettiin myös erillinen tukitoiminta ja osaamisverkosto.

Mikrotietokoneiden läpimurto

Jos 1970-luvun VTKK tunnettiin suurkoneista, niin vuonna 1985 näkyvin teknologinen muutos oli mikrotietokoneiden voimakas kasvu.

VTKK:n valikoimaan kuuluivat:

IBM PC
Nokia PC
Nokia MikroMikko
Ericsson PC
DEC:n mikropohjaiset työasemat.

Toimitusmäärät lähes kolminkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna. Mikrotietokoneita ei enää nähty pelkkinä kokeilulaitteina vaan osana asiakkaiden päivittäistä työskentelyä.

Vuoden aikana VTKK rakensi myös valtakunnallista mikrotukea:

Espoon mikrotukikeskus
aluetoimipisteiden tukihenkilöt
koulutustoiminta
ohjelmistotuki.

Tietoliikenneverkot nousivat strategiseksi voimavaraksi

Vuonna 1985 tietoliikenne alkoi muodostua yhtä tärkeäksi kuin itse tietokoneet.

VTKK kehitti voimakkaasti:

valtakunnallista tietoliikenneverkkoa
päätelaiteyhteyksiä
keskustietokoneiden välistä verkottumista
asiakkaiden etäkäyttömahdollisuuksia.

Korkeakoulujen laskentapalvelu liittyi kansainväliseen EARN-verkkoon (European Academic Research Network) ja jatkoi FUNET-verkon kehittämistä. Tämä oli tärkeä askel suomalaisen tutkimusverkkotoiminnan historiassa.

Ohjelmistoympäristö monipuolistui

Laitteiden rinnalla VTKK ylläpiti laajaa ohjelmistoekosysteemiä.

Keskeisiä tuotteita ja ympäristöjä olivat:

IDMS
SAS
APL
MANTIS
MINTTU
FINLEX
OTSO
TEHO
PC-UNTIS
Lotus 1-2-3
Symphony
TEKO
TITO
KALK.

Mikroympäristössä suosituimmaksi tuotteeksi nousi TEKO-tekstinkäsittelyohjelmisto. VTKK:n omista tuotteista laajasti käytettiin myös TITO-tiedontallennusjärjestelmää ja KALK-taulukkolaskentaa.

UNIX teki tuloaan

Vaikka UNIX ei vielä vuonna 1985 ollut VTKK:n pääympäristö, sen tulevaisuuden merkitys oli jo havaittu.

Tutkimusosastolla:

arvioitiin UNIX-järjestelmiä
tutkittiin soveltuvia käyttöalueita
koulutettiin asiantuntijoita
valmisteltiin tulevia hankintoja.

Tämä ennakoi 1980-luvun lopun siirtymää avoimempiin järjestelmiin ja hajautettuun tietojenkäsittelyyn.

Asiakkaan näkökulmasta laitteisto muuttui

Tekninen kehitys näkyi asiakkaille konkreettisesti.

Vuonna 1985 asiakkaat saattoivat:

käyttää keskuskoneita omilta työasemiltaan
hyödyntää tietopankkeja suorakäytössä
käyttää mikrotietokoneita paikallisessa työssä
siirtää tietoja verkkojen kautta
käyttää valtakunnallisia rekisterijärjestelmiä reaaliaikaisemmin kuin aiemmin.

VTKK siirtyi näin puhtaasta konekeskuksesta tietotekniikan palveluverkoksi.

Yhteenveto

Vuoden 1985 VTKK:n laitekantaa leimasivat seitsemän keskeistä piirrettä:

IBM-keskuskoneet olivat edelleen tuotannon perusta.
Keskuskonekapasiteettia kasvatettiin merkittävästi.
UNIVAC-ympäristö poistui vähitellen käytöstä.
VAX-järjestelmät nousivat uuden sukupolven alustaksi.
Mikrotietokoneet yleistyivät nopeasti asiakasratkaisuissa.
Tietoliikenneverkot muodostivat valtakunnallisen palveluinfrastruktuurin.
UNIX- ja hajautettujen järjestelmien aikakauden valmistelu käynnistyi.

Historiallisesti vuosi 1985 oli VTKK:n siirtymä IBM- ja UNIVAC-vetoisesta suurkonekeskuksesta kohti verkottunutta, mikroihin, VAX-järjestelmiin ja hajautettuun tietojenkäsittelyyn perustuvaa modernia tietotekniikkapalveluorganisaatiota.