Vuosi, jolloin mikrotietokoneet tulivat osaksi valtion tietojenkäsittelyä

Vuosi 1983 oli Valtion tietokonekeskukselle vahvan kasvun, teknisen uudistumisen ja hajautetun tietojenkäsittelyn läpimurron vuosi. Keskuskonepalvelujen rinnalle nousivat mikrotietokoneet, toimistoautomaatio, suorakäyttöiset tietokannat sekä pienten ja suurten tietokoneiden yhteiskäyttö. Samalla VTKK vahvisti asemaansa valtionhallinnon keskeisenä tietojärjestelmien suunnittelijana ja palveluntuottajana. Vuosi lyhyesti

Tunnusluku	1982	1983	Muutos
Liikevaihto	150,9 Mmk	180,3 Mmk	+19,5 %
Myynti valtionhallinnolle	123,6 Mmk	148,4 Mmk	+20,1 %
Myynti muille asiakkaille	27,3 Mmk	31,9 Mmk	+16,8 %
Investoinnit	12,8 Mmk	22,4 Mmk	+75,0 %
Ylijäämä	5,6 Mmk	6,0 Mmk	+7,1 %
Asiakkaita	960	1 020	+6,3 %
Toimeksiantoja	2 580	2 790	+8,1 %
Henkilöstö	734	763	+4,0 %

Liikevaihdon hintamuutoksista puhdistettu määrällinen kasvu oli noin 13 prosenttia. Valtionhallinnon osuus liikevaihdosta oli noin 82 prosenttia.

Toimintaympäristö ja strateginen kehitys

Tietotekniikkapalvelujen kysyntä kasvoi edelleen nopeasti. Alan kehitystä leimasivat mikrotietokoneiden ja niiden ohjelmistojen yleistyminen sekä kokeneen systeemityö- ja asiantuntijahenkilöstön niukkuus.

VTKK:n kehitystyön keskeisiä kohteita olivat:

• toimistoautomaatio
• suurten ja pienten tietokoneiden yhteiskäyttö
• tietokantojen käsittely
• tietoliikenne
• suorakäytön suojaus ja toimintavarmuus
• järjestelmien kehittämismenetelmät.

Vuoden aikana valmisteltiin myös vuoden 1984 alussa toteutettua organisaatiouudistusta sekä mahdollisuutta aloittaa tietojenkäsittelylaitteiden myynti asiakkaille.

Asiakkaat ja toimeksiannot

VTKK:lla oli 1 020 asiakasta, joista 160 oli valtion virastoja ja laitoksia. Vuoden aikana solmittiin 460 uutta toimeksiantosopimusta ja suoritettiin 2 790 toimeksiantoa.

Kymmenen suurimman asiakkaan joukkoon kuuluivat:

• Ammattikasvatushallitus
• Autorekisterikeskus
• Oikeusministeriö
• Opetusministeriö
• Sisäasiainministeriö
• Tullihallitus
• Työvoimaministeriö
• Valtiokonttori
• Verohallitus
• Väestörekisterikeskus.

Asiakasmäärä oli kasvanut vuoden 1979 yhteensä 495 asiakkaasta yli tuhanteen. Lukujen vertailussa on kuitenkin huomioitava, että asiakkuuden määrittelyperustetta muutettiin vuonna 1982.

Palvelut

VTKK:n palvelut jakautuivat neljään pääryhmään:

Palvelu	Osuus liikevaihdosta
Suunnittelupalvelu	23,0 %
Käyttöpalvelu	65,8 %
Järjestelmäpalvelu	10,7 %
Erityispalvelu	0,5 %

Asiakastoimeksiantoihin käytettiin 63 100 systeemi- ja valmistelutyöpäivää. Vuoden aikana valmistui 20 tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelmaa, 42 uutta asiakaskohtaista tietojärjestelmää ja viisi uutta monikäyttäjäjärjestelmää. Yleisohjelmistoihin perustuvia käyttöönottoja oli 419.

Keskeiset tietojärjestelmät

Väestötietojärjestelmät

Väestön keskusrekisterin tietokantauudistus saatiin päätökseen ja järjestelmä otettiin käyttöön vuoden alussa. Tietokanta sisälsi henkilöitä, kiinteistöjä, rakennuksia ja huoneistoja koskevia tietoja. Syksyllä Väestörekisterikeskuksessa otettiin käyttöön uusi kyselyjärjestelmä.

Verotus

Välittömän verotuksen suorasaantitekniikkaan perustuva henkilörekisteri otettiin käyttöön. Verotuksen muutosten koneellisen käsittelyjärjestelmän ensimmäinen vaihe valmistui.

Taloushallinto

Valtiokonttorille jatkettiin valtion eläkerekisterin tietokantasovellusta. Uusi valtion kirjanpitojärjestelmä valmistui tilinpäätösosuutta lukuun ottamatta ja otettiin osittain käyttöön.

Oikeushallinto ja FINLEX

Helsingin ulosottoviraston informaatiojärjestelmä valmistui tuotantokäyttöä varten. Rikosasioiden tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmän toteutusta jatkettiin.

FINLEX-tietopankissa oli 81 000 oikeusselostetta tai oikeuskäytäntöön liittyvää viitettä. Vuoden lopussa sovittiin Suomen lakikirjan viemisestä osaksi FINLEX-järjestelmää. Järjestelmään liittyi vuoden aikana 31 uutta käyttäjää.

Poliisihallinto

Sisäasiainministeriölle toteutettiin useita koko poliisihallintoa palvelevia järjestelmiä.

Kiinteistötietojärjestelmä

Kiinteistötietojärjestelmään valmistettiin kiinteistöosan, kirjaamisosan ja suunnitelmaosan suorakäyttösovellukset eri viranomaisten toimeksiannoista.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

VALTAVA-uudistukseen liittyvän tietojärjestelmän suunnittelua jatkettiin. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoille toimitettiin 25 MikroMikko-työasemaa, jotka yhdistettiin lääninhallitusten pienkoneiden kautta VTKK:n keskuskoneeseen.

Terveyskeskusten TEHO-ohjelmisto oli käytössä noin 70 terveyskeskuksessa. Se kattoi muun muassa yleisterveydenhuollon, hammashuollon, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä työterveydenhuollon.

Opetus ja kirjastot

OTSO-ohjelmisto otettiin Kouluhallituksen viralliseen, viidessä lukiossa toteutettuun toimeenpanokokeiluun. Vuoden lopussa 25 oppilaitosta oli aloittanut VTKK:n järjestelmän käytön.

Oulun kaupunginkirjaston kanssa kehitettyä tosiaikaista lainauksenvalvontajärjestelmää laajennettiin päätekyselyillä. Järjestelmä tuki lainausta, palautusta, varauksia, rekisteröintiä, karhuamista ja tilastointia.

Mikrotietokoneiden läpimurto

Vuosi 1983 merkitsi mikrotietokoneiden vahvaa tuloa VTKK:n palveluvalikoimaan. MikroMikon rinnalle otettiin:

• Nokia PC
• IBM PC
• DaVa Step/One.

VTKK:n yleisohjelmistoja siirrettiin näille laitteille. TEKO II -tekstinkäsittelyohjelmisto ja KALK-taulukkolaskentaohjelmisto valmistuivat suoraan mikrotietokoneympäristöön. Vuoden lopussa asiakkailla oli käytössään 269 VTKK:n toimittamaa pien- ja mikrotietokonelaitteistoa.

Järjestelmäpalvelun suurimmaksi laitteeksi valittiin VAX-tietokonesarja. Ensimmäinen VAX 11/750 toimitettiin Kotkan keskussairaalaan potilas- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin.

Keskuskoneet ja tietoliikenne

VTKK:n palvelukeskukset sijaitsivat Espoossa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Espoon, Jyväskylän ja Oulun välillä toimivat nopeat runkoyhteydet, ja muut toimipaikat oli liitetty samaan verkkoon.

Keskuskoneisiin oli kiinteästi liitetty:

• 1 003 näyttöpäätettä
• 284 näyttöpäätteisiin liitettyä kirjoitinta
• 14 kirjoitinpäätettä
• 29 pienkonetta tai eräpäätettä.

Keskusyksikkökapasiteetti kasvoi 18,4 MIPSistä 22,9 MIPSiin. Levymuistikapasiteetti nousi 40 gigatavusta 69 gigatavuun ja massamuistikapasiteetti 236 gigatavusta 338 gigatavuun. Keskustietokoneiden asiakaspalvelukäyttö kasvoi noin 24 prosenttia.

Tietoliikenneyhteyksiä vahvistettiin ottamalla Espoon ja Jyväskylän välille käyttöön toinen 64 kbit/s runkolinja. Pääkeskusten välinen suorakäyttöinen tiedostonsiirto tehtiin mahdolliseksi.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimusosaston tärkein hanke oli VTKK:n toimistoautomaatiojärjestelmän eli TAU-järjestelmän ensimmäisen vaiheen valmistaminen ja koekäyttö. Järjestelmän prototyyppi oli VTKK:n omassa koetuotannossa.

Tuotekehityksen muita kohteita olivat:

• APL-järjestelmä
• tiedonhallinta ja grafiikka
• mikro-ohjelmistojen kehittäminen
• terveydenhuollon järjestelmien siirtäminen uusiin laiteympäristöihin
• tietokonepohjainen viestintä
• EMAIL-ohjelmiston asentamisen valmistelu
• järjestelmien suojaus- ja varmistusmenetelmät.

Turvallisuus ja varautuminen

VTKK laati palvelutoiminnan turvaamista, turvasuunnittelua ja katastrofisuunnittelua koskevat periaatteet. Asiakkaille laadittiin kuvaus ”VTKK:n turvajärjestelyt”.

Erityistä huomiota kiinnitettiin suorakäyttöisten järjestelmien suojaukseen, tiedostojen varmistamiseen ja tietoliikenneverkon häiriöiden seurantaan. Käytössä olevien sovellusten suojauksia lisättiin.

Henkilöstö

Vuoden lopussa VTKK:n palveluksessa oli 763 henkilöä. Heistä 570 työskenteli Espoossa ja 193 viidessä aluetoimipaikassa.

Paikkakunta	Henkilöstö
Espoo	570
Jyväskylä	84
Oulu	55
Tampere	21
Turku	19
Kouvola	14

Henkilöstön keski-ikä oli 33 vuotta ja naisten osuus 36 prosenttia. Vaihtuvuus oli 6,3 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus nousi 30 prosenttiin.

Henkilöstökoulutukseen käytettiin 8 563 koulutettavapäivää ja ohjattuun itseopiskeluun 3 101 työpäivää. Koulutuksessa painotettiin erityisesti systeemityöhenkilöstön ja esimiesten ammatillista osaamista.

Taloudellinen tulos

VTKK:n liikevaihto oli 180,35 miljoonaa markkaa. Käyttökate oli 31,5 miljoonaa markkaa eli 17,5 prosenttia liikevaihdosta.

Poistoja tehtiin 26,75 miljoonaa markkaa, joihin sisältyi 7,1 miljoonan markan lisäpoisto tietojenkäsittelylaitteista. Tilikauden ylijäämä oli 5,99 miljoonaa markkaa eli 3,3 prosenttia liikevaihdosta.

Investoinnit olivat 22,4 miljoonaa markkaa:

• noin 70 prosenttia toimipisteiden tietotekniikkalaitteisiin
• noin 25 prosenttia asiakkaille toimitettaviin laitteisiin
• loppuosa toimitiloihin, kalusteisiin ja muihin hankintoihin.

Hallinnollisen kirjanpidon mukaan VTKK paransi valtiontalouden rahoitusasemaa 17,8 miljoonalla markalla, kun käyttötalouden rahoituskate oli 40,2 miljoonaa markkaa ja investoinnit 22,4 miljoonaa markkaa.

Vuoden 1983 merkitys VTKK:n historiassa

Vuosi 1983 muodosti siirtymävaiheen keskitetystä tietojenkäsittelystä kohti verkottunutta ja hajautettua tietotekniikkaa. Keskuskoneet säilyivät toiminnan perustana, mutta niiden rinnalle tulivat mikrotietokoneet, paikalliset työasemat, toimistoautomaatio ja suorakäyttöiset tietokannat.

VTKK:n toimintamalli alkoi muistuttaa kokonaisvaltaista tietotekniikkapalvelua: se suunnitteli järjestelmät, toimitti laitteet ja ohjelmistot, järjesti tietoliikenneyhteydet, ylläpiti palveluja sekä koulutti käyttäjät. Tämä teki VTKK:sta keskeisen osan valtionhallinnon ja laajemmin suomalaisen yhteiskunnan digitalisoitumista.

Yhteenveto

1. Mikrotietokoneet tulivat pysyvästi VTKK:n palveluvalikoimaan. IBM PC, Nokia PC, DaVa Step/One ja MikroMikko muodostivat sillan keskuskoneiden ja henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn välille.
2. Valtakunnalliset perusjärjestelmät uudistuivat. Väestötietojen, verotuksen, oikeushallinnon, poliisin, terveydenhuollon ja kiinteistötietojen järjestelmät siirtyivät yhä enemmän tietokanta- ja suorakäyttöiseen toimintatapaan.
3. VTKK kasvoi kannattavasti. Liikevaihto kasvoi lähes viidenneksen, asiakasmäärä ylitti tuhannen ja investoinnit lisääntyivät voimakkaasti, mutta tilikausi päättyi silti noin kuuden miljoonan markan ylijäämään.

Lähde: Valtion tietokonekeskuksen toimintakertomus 1983.

VTKK:n vuosikertomus 1983 laajennettu yhteenveto