Asiakastietojärjestelmien kehitys, tietoliikenneverkot, tietoturvallisuus sekä pien- ja mikrotietokoneiden toimistoautomaation toimintamalli
Vuosi 1982 oli VTKK:n historiassa merkittävä murrosvaihe. Perinteinen IBM-keskuskoneisiin perustuva palvelutuotanto hallitsi edelleen toimintaa, mutta samalla näkyivät ensimmäiset selkeät merkit siirtymisestä hajautettuun tietojenkäsittelyyn. Asiakastietojärjestelmät laajenivat valtakunnallisiksi rekistereiksi, tietoliikenneyhteydet yleistyivät, tietoturvallisuuden hallintaan alettiin kiinnittää aiempaa järjestelmällisempää huomiota ja MikroMikko-järjestelmät avasivat tien kohti työasemapohjaista toimistoautomaatiota. VTKK oli siirtymässä keskitetystä atk-palvelukeskuksesta kohti verkottunutta ja hajautettua tietotekniikkaympäristöä.
1. Vuosi 1982 kolmessa pääkohdassa
Julkishallinnon tietojärjestelmät kasvoivat kansallisiksi infrastruktuureiksi
VTKK:n vastuualue laajeni yksittäisten sovellusten toteuttamisesta koko yhteiskunnan perusrekistereihin. Väestötiedot, verotus, kiinteistötiedot, oikeushallinto, poliisitoimi, työvoimahallinto sekä valtion taloushallinto muodostivat kokonaisuuden, jonka avulla valtionhallinto alkoi toimia yhä enemmän sähköisten tietojärjestelmien varassa.
Tietoliikenne nousi tietojenkäsittelyn keskeiseksi perusrakenteeksi
Suorakäyttöjärjestelmien yleistyminen lisäsi päätelaitteiden, alueellisten toimipisteiden ja keskuskoneiden välisten yhteyksien merkitystä. Tietojenkäsittely ei enää perustunut pelkästään eräajoihin, vaan reaaliaikainen tiedonsiirto ja verkottuminen alkoivat ohjata järjestelmäkehitystä.
MikroMikot muuttivat käsityksen tietotekniikan käytöstä
Vuonna 1982 VTKK siirtyi ensimmäisen kerran järjestelmällisesti mikro- ja pienkoneratkaisujen käyttöön. Tietojenkäsittelyä ei enää nähty vain tietokeskusten toimintana, vaan työvälineenä, joka voitiin tuoda virastoihin, toimistoihin ja yksittäisten asiantuntijoiden käyttöön.
2. Asiakastietojärjestelmien kehitys
Väestötietojärjestelmät
Väestön keskusrekisterin uudistaminen jatkui voimakkaasti. Tavoitteena oli tietokantapohjainen ratkaisu, joka mahdollistaisi väestötietojen laajemman hyödyntämisen yhteiskunnan eri palveluissa. Rakennus- ja huoneistorekisterin muodostaminen jatkui samanaikaisesti.
Tämä kehitystyö loi perustaa myöhemmälle valtakunnalliselle väestötietojärjestelmälle, jonka merkitys ulottuu edelleen nykyiseen Digi- ja väestötietoviraston palveluympäristöön.
Verohallinnon järjestelmät
Verotuksessa jatkettiin useita verovuosia kattavan uuden verojärjestelmän suunnittelua. Tavoitteena oli siirtyä aiempaa yhtenäisempään ja pitkäjänteisempään tietokantaratkaisuun.
Kehitys kuvastaa siirtymistä yksittäisistä sovelluksista tietovarastoihin perustuvaan toimintamalliin, jossa historiallista tietoa voitiin säilyttää ja hyödyntää pidemmällä aikavälillä.
Kiinteistötietojärjestelmät
Kiinteistötietojärjestelmän kehitys oli vuoden 1982 näkyvimpiä saavutuksia. Käyttöön valmistuivat:
- maarekisterisovellus
- lainhuutosovellus
- tilastosovellus
- asiakaspalvelusovellus
Kyseessä oli yksi Suomen ensimmäisistä laajoista usean viranomaisen yhteisistä tietojärjestelmäkokonaisuuksista.
Oikeus- ja poliisihallinto
Vuonna 1982 jatkettiin:
- rikosasioiden tuomiolauselmajärjestelmiä
- ulosottotoimen järjestelmiä
- perintäjärjestelmiä
sekä käynnistettiin poliisin hälytyskeskusjärjestelmän koekäyttö.
Nämä järjestelmät edustivat ensimmäisiä vaiheita kohti sähköisesti ohjattua turvallisuus- ja oikeushallintoa.
Työvoimahallinnon järjestelmät
Valtakunnallinen työpaikka- ja ammattikurssitiedotusjärjestelmä otettiin käyttöön. Se toi työvoimatoimistoihin uudenlaisen tietopalvelun, jonka kautta tietoa voitiin hakea nopeasti eri puolilta maata.
3. Tietoliikenneverkkojen kehitys
Suorakäyttöjärjestelmät muuttivat toimintaa
1970-luvun lopulla alkanut siirtymä eräkäsittelystä suorakäyttöön jatkui voimakkaana. Vuonna 1982 yhä useammat sovellukset oli suunniteltu käytettäviksi päätelaitteilta käsin.
Tämä merkitsi käytännössä sitä, että tietoliikenneverkosta tuli yhtä tärkeä kuin itse tietokoneesta.
Hajautetun tietojenkäsittelyn perusta
Compost-lehdissä käsiteltiin laajasti hajautettua tietojenkäsittelyä, verkottumista sekä erilaisten tietokoneympäristöjen yhdistämistä. Tarkastelun kohteena olivat:
- keskuskoneet
- minitietokoneet
- työasemat
- mikrotietokoneet
- tietoliikenneyhteydet
Näkemys oli aikanaan poikkeuksellisen moderni: eri laitteiden ei odotettu korvaavan toisiaan, vaan toimivan saman verkon osina.
Rekisterien välinen tiedonvaihto
Useat valtakunnalliset rekisterihankkeet nostivat esiin tarpeen yhdistää eri viranomaisten tietojärjestelmiä. Rekisterien rekisteri (RERE) kuvasti tätä tavoitetta.
Ajatus ennakoi myöhempiä kansallisia integraatio- ja tiedonvälityspalveluja.
4. Tietoturvallisuus vuonna 1982
Turvallisuus siirtyi tekniikasta hallintoon
Vuonna 1982 tietoturvallisuus nähtiin ennen kaikkea luotettavan palvelutuotannon osana. Keskeisiä tavoitteita olivat:
- käyttövarmuus
- tietojen eheys
- käyttöoikeuksien hallinta
- järjestelmien jatkuvuus
Rekisterien merkitys lisäsi vaatimuksia
Väestö-, vero-, kiinteistö- ja oikeushallinnon järjestelmien kasvu nosti esiin tietosuojan ja tietojen luottamuksellisuuden tarpeen. Vuonna 1982 tietoturvaa ei vielä tarkasteltu kyberturvallisuuden näkökulmasta, mutta suurten kansallisten rekisterien hallinta edellytti jo järjestelmällisiä suojaustoimenpiteitä.
Perusta myöhemmälle VAHTI-ajattelulle
Tietoturvatoimissa käsiteltiin tietokantoja, käyttövaltuuksia, tiedonhallintaa ja järjestelmäarkkitehtuureja. Näistä muodostui myöhemmin pohja VTKK:n tietoturvatyölle, ATK-turvaryhmälle ja lopulta VAHTI-verkoston syntymiselle 1980-luvulla.
5. MikroMikko ja toimistoautomaation uusi toimintamalli
MikroMikko tuli osaksi VTKK:n palveluja
Vuonna 1982 VTKK aloitti Nokia Elektroniikan valmistamien MikroMikko-järjestelmien toimittamisen asiakkaille. Vuoden lopussa käytössä oli 163 VTKK:n toimittamaa pien- tai mikrotietokonetta.
Toimistoautomaatiosta tuli strateginen kehityskohde
Toimistoautomaatiota käsiteltiin yhtenä tulevaisuuden tärkeimmistä kehityssuunnista. Tavoitteena oli tukea:
- asiakirjatuotantoa
- sähköistä viestintää
- tiedonhakua
- päätöksenteon valmistelua
- toimistojen päivittäistä työtä
Hajautettu toimintamalli
Vuoden 1982 aikana alkoi hahmottua toimintamalli, josta tuli myöhemmin suomalaisen julkishallinnon perusrakenne:
Keskuskone
- yhteiset rekisterit
- suurten tietomassojen käsittely
- valtakunnalliset palvelut
Mikko- ja MikroMikko-järjestelmät
- paikallinen työskentely
- asiakirjojen käsittely
- raportointi
- toimistotyö
Tietoliikenneverkot
- tiedonsiirto työasemien ja keskuskoneiden välillä
- yhteisten tietovarantojen käyttö
Tämä sama perusajatus näkyy edelleen nykyisessä mallissa, jossa pilvipalvelut, työasemat ja tietoverkot muodostavat yhtenäisen toimintaympäristön.
Historiallinen arvio
Vuoden 1982 merkitys ei ollut ensisijaisesti liikevaihdon kasvussa vaan siinä, että VTKK:ssa näkyivät yhtä aikaa neljä suomalaisen julkishallinnon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa kehityslinjaa:
- valtakunnallisten asiakastietojärjestelmien rakentaminen,
- tietoliikenneverkkojen laajeneminen,
- tietoturvallisuuden institutionalisoitumisen ensimmäiset vaiheet,
- MikroMikkoihin perustuvan hajautetun toimistoautomaation käyttöönotto.
Näiden kehityslinjojen yhdistelmä teki vuodesta 1982 yhden niistä vuosista, jolloin suomalaisen digitaalisen hallinnon tuleva arkkitehtuuri alkoi ensimmäisen kerran näkyä selvästi käytännön ratkaisuissa. VTKK ei ollut enää pelkkä laskentakeskus, vaan kehittymässä koko julkishallinnon tietojärjestelmien, verkkojen, tietoturvan ja toimistoautomaation suunnannäyttäjäksi.
VTKK oli vuonna 1982 käytännössä yksi Suomen suurimmista tietotekniikkaorganisaatioista.
VTKK:n liikevaihto vuonna 1982 oli 150,9 miljoonaa markkaa.
VTKK:n vuoden 1982 liikevaihto vastaisi nykyrahassa suunnilleen 80 miljoonan euron ICT-palveluyhtiötä.
Kuinka suuri VTKK oli Suomessa vuonna 1982?
VTKK:
- liikevaihto 150,9 Mmk
- henkilöstö 734
- 960 asiakasta
- käytännössä koko valtionhallinnon keskeinen tietotekniikkakumppani
Vertailuna tunnettu suomalainen tietotekniikkayhtiö Tietotehdas oli vielä 1973 liikevaihdoltaan 23 Mmk ja henkilöstöltään 423 henkilöä. [porssitieto.fi]
1980-luvun alussa Suomen merkittävimpiä atk-organisaatioita olivat:
| Organisaatio | Henkilöstö (arvio) |
|---|---|
| VTKK | 734 |
| Tietotehdas | noin 600-800 |
| Nokia Elektroniikka / Nokia Data | noin 1000+ |
| Postipankin tietokeskus | useita satoja |
| Kansallis-Osake-Pankin tietokeskus | useita satoja |
| SYP:n tietotekniikka | useita satoja |
| Kansaneläkelaitoksen atk-keskus | useita satoja |
VTKK kuului siis käytännössä Suomen 5-10 suurimman atk-organisaation joukkoon.
Mihin OMX Helsinki -yhtiöön vuoden 1982 VTKK vastaisi nykyisin?
Jos tarkastellaan:
- noin 80 M€ nykyarvoinen liikevaihto
- 734 työntekijää
- erittäin korkea asiantuntijaosuus
- ohjelmisto- ja palveluliiketoiminta
VTKK muistuttaisi nykyisin lähinnä seuraavan kokoisia pörssiyhtiöitä:
| Nykyinen yhtiö | Vertailu |
|---|---|
| Digia | hyvin lähellä |
| Gofore | hyvin lähellä |
| Innofactor | hieman pienempi |
| Siili Solutions | hieman pienempi |
| Vincit | hieman pienempi |
Sen sijaan nykyinen Tieto on aivan eri kokoluokassa, noin 2,8 miljardin euron liikevaihdolla ja noin 15 000 työntekijällä. [fi.wikipedia.org]
Mielenkiintoisesti VTKK:n ja Tietotehtaan yhdistelmästä syntynyt TT Tieto kasvoi myöhemmin juuri nykyisen Tiedon esiasteeksi. [fi.wikipedia.org], [porssitieto.fi]
Maailman suurimmat tietotekniikkayhtiöt vuonna 1982
Vuonna 1982 tietokoneala oli vielä keskuskoneiden ja minitietokoneiden aikaa.
Karkeasti suurimmat toimijat olivat:
| Yritys | Toimiala |
|---|---|
| IBM | maailman ylivoimainen markkinajohtaja |
| AT&T / Bell System | tietoliikenne ja tietokoneet |
| Digital Equipment Corporation (DEC) | minitietokoneet |
| Honeywell Information Systems | tietokoneet |
| Burroughs | suurkoneet |
| Sperry Univac | suurkoneet |
| NCR | liiketoimintajärjestelmät |
| Fujitsu | tietokoneet |
| Hitachi | tietokoneet |
| NEC | tietokoneet |
[en.wikipedia.org], [computerhope.com]
IBM:n liikevaihto oli tuolloin noin 30 miljardin dollarin luokkaa ja henkilöstö yli 300 000 henkilöä, mikä teki siitä täysin omaan luokkaansa kuuluneen jättiläisen. DEC oli maailman johtava minitietokonevalmistaja ja yksi 1980-luvun menestyneimmistä teknologiayhtiöistä. [en.wikipedia.org]
Kuinka merkittävä VTKK oli maailman mittakaavassa?
Jos VTKK olisi ollut itsenäinen kaupallinen yritys vuonna 1982:
- Suomessa erittäin suuri toimija.
- Pohjoismaissa keskisuuri atk-palvelutalo.
- Euroopassa tunnistettava julkishallinnon ICT-erikoistoimija.
- Maailman mittakaavassa kuitenkin pieni verrattuna IBM:ään, DEC:iin tai Fujitsuun.
Mutta vaikutus Suomen digitalisaatioon oli paljon suurempi kuin liikevaihto antaisi ymmärtää. Väestötietojärjestelmät, verohallinto, kiinteistötietojärjestelmä, poliisin järjestelmät ja valtion taloushallinto olivat kansallisesti strategisia hankkeita, joiden yhteiskunnallinen merkitys oli moninkertainen verrattuna pelkkään liikevaihtoon.
Jos vuoden 1982 VTKK listattaisiin nykyään Helsingin pörssiin, se muistuttaisi kooltaan eniten Digiaa tai Goforea, mutta yhteiskunnalliselta vaikutukseltaan enemmän DVV:n, Valtorin ja DigiFinlandin yhdistelmää.