Tiivistelmä

Vuosi 1981 oli julkishallinnon tietojärjestelmien laajentumisen vuosi. Verotus-, väestörekisteri-, kiinteistö-, oikeushallinto-, eläke- ja terveydenhuollon järjestelmät etenivät merkittävästi, ja useat valtakunnalliset rekisterit siirtyivät kohti laajempaa operatiivista käyttöä.
Tietoverkot nousivat VTKK:n strategiseksi kehitysalueeksi. Pääteliikenne, suorakäyttöpalvelut ja valtakunnalliset tietoliikenneratkaisut laajenivat nopeasti, mikä loi perustaa myöhemmälle julkishallinnon verkkopohjaiselle tiedonkäsittelylle.
Tietoturvallisuuden merkitys kasvoi järjestelmien verkottuessa. Keskustelu käyttövalvonnasta, järjestelmien luotettavuudesta, tietojen saatavuudesta ja turvallisesta tietoliikenteestä voimistui samalla kun julkishallinnon tietovarannot laajenivat.

Yleiskuva vuodesta 1981

Vuonna 1981 VTKK oli vakiinnuttanut asemansa Suomen valtionhallinnon keskeisenä tietojenkäsittelyorganisaationa. Toiminta ei enää keskittynyt pelkästään tietokoneajoihin ja ohjelmointipalveluihin, vaan yhä enemmän kokonaisiin tietojärjestelmiin, tietoverkkoihin, tietokantoihin, käyttöpalveluihin ja asiantuntijapalveluihin.

Kasvava suorakäyttö sekä lisääntyvä tietoliikenne muuttivat VTKK:n toimintaympäristöä perusteellisesti. Kehitys oli osa koko julkishallinnon siirtymää kohti reaaliaikaisempaa tiedonkäsittelyä.

Asiakkaiden tietojärjestelmien kehitys

Verohallinto

Verohallinto oli edelleen VTKK:n merkittävin asiakasryhmä. Vuoden aikana jatkettiin verotuksen tietojärjestelmien kehittämistä sekä tuotantopalvelujen laajentamista. Verohallinnon tietojenkäsittelyn kasvu kuvasti koko julkishallinnon riippuvuuden lisääntymistä keskitetystä tietotekniikasta.

Verotuksen tietojärjestelmissä painottuivat:

suurten tietomassojen käsittely
tietokantaratkaisujen hyödyntäminen
tiedon ajantasaisuuden parantaminen
hallinnollisten työvaiheiden automatisointi.

Väestöhallinto

Väestön keskusrekisterin kehitys jatkui yhtenä VTKK:n keskeisistä valtakunnallisista hankkeista. Rekisteri muodosti perustan useille viranomaisjärjestelmille, minkä vuoksi tiedon laatu, päivitysten luotettavuus ja tietojen saatavuus olivat erityisen tärkeitä.

Väestötietojen hallinta oli samalla esimerkki siitä, kuinka kansalliset perusrekisterit alkoivat muodostaa yhteisen tietoinfrastruktuurin perustaa Suomen julkishallinnolle.

Kiinteistö- ja maankäyttöhallinto

Kiinteistörekisterin sekä rakennus- ja huoneistorekisterin kehittämistä jatkettiin vuonna 1981. Nämä järjestelmät olivat ensimmäisiä laajoja valtakunnallisia rekisterikokonaisuuksia, joissa korostuivat viranomaisten välinen tietojen yhteiskäyttö, yhdenmukaiset tunnisteet sekä keskitetty tietojen ylläpito.

Myöhemmin juuri tällaiset rekisterit muodostuivat digitalisoituvan julkishallinnon keskeiseksi perustaksi.

Oikeushallinto

Oikeusministeriön hallinnonalalla kehitettiin useita tietojärjestelmiä. Rikesakkojärjestelmä eteni, ja ulosoton tietojärjestelmän suunnittelu jatkui. Tavoitteena oli vähentää manuaalista käsittelyä sekä nopeuttaa viranomaisten toimintaa.

Oikeushallinnon hankkeet osoittivat, että tietotekniikkaa alettiin käyttää myös hallinnollisten tukitehtävien lisäksi varsinaisten viranomaisprosessien kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveyshallinto

Sairaaloiden ja terveyskeskusten tietojärjestelmiä kehitettiin edelleen. Terveydenhuollossa tietojärjestelmien tavoitteena oli parantaa potilastietojen hallintaa, hallinnollista tehokkuutta ja tiedon saatavuutta eri toimipisteissä.

Vaikka järjestelmät olivat vielä varhaisessa vaiheessa verrattuna myöhempiin potilastietojärjestelmiin, ne edustivat merkittävää askelta kohti sähköistä terveydenhuoltoa.

Tietoverkkojen kehitys

Suorakäyttö muuttaa toimintatavan

Vuonna 1981 suorakäyttöisestä tietojenkäsittelystä tuli yksi VTKK:n tärkeimmistä kehityssuunnista. Käyttäjät eivät enää olleet riippuvaisia pelkästään eräajoista, vaan tietoa voitiin hakea ja käsitellä päätelaitteiden kautta reaaliaikaisesti.

Suorakäyttöjärjestelmien käyttömäärät kasvoivat nopeasti, mikä lisäsi tietoliikennekapasiteetin tarvetta ja vauhditti verkkojen kehittämistä.

Pääteliikenteen laajeneminen

Compost-lehdissä käsiteltiin laajasti pääteliikenneverkkojen kasvua sekä uusien käyttäjien liittämistä VTKK:n palveluihin. Virastojen, laitosten ja muiden asiakkaiden päätelaitteet muodostivat entistä laajemman valtakunnallisen verkoston.

Käytännössä tämä merkitsi siirtymää:

keskitetystä tietokoneajosta verkottuneisiin palveluihin
paikallisesta tiedonkäsittelystä valtakunnallisiin tietopalveluihin
erillisistä järjestelmistä yhteisiin tietovarantoihin.

Tietokannat verkkojen perustana

1981 näkyy vuotena, jolloin tietokannat nousivat strategiseen asemaan. Verkottuneet järjestelmät tarvitsivat yhteisiä tietovarastoja, joista käyttäjät saattoivat hakea tietoa reaaliaikaisesti.

Tämä kehityssuunta ennakoi myöhempää VTJ:n, kiinteistötietojärjestelmän sekä muiden kansallisten rekisterien verkkopohjaista käyttöä.

Tietoturvallisuuden kehitys

Verkottuminen nosti tietoturvan esiin

Kun käyttäjämäärät, päätelaitteet ja tietoliikenneyhteydet lisääntyivät, myös tietoturvallisuuden merkitys kasvoi. Vuonna 1981 korostuivat erityisesti:

käyttöoikeuksien hallinta
tietojen eheys
palvelujen jatkuvuus
järjestelmien luotettavuus
tietoliikenteen turvallisuus.

Tietoturvaa ei vielä nähty erillisenä kyberturvallisuutena nykymerkityksessä, vaan osana luotettavaa tietojenkäsittelyä ja hallinnollista riskienhallintaa.

Kansallisten rekisterien suojaaminen

Väestö-, verotus-, kiinteistö- ja muiden rekisterijärjestelmien laajentuessa myös henkilötietojen suojaaminen nousi tärkeämmäksi. Rekistereiden käyttö laajeni yhä useampiin organisaatioihin, mikä lisäsi tarvetta hallituille käyttöoikeuksille ja valvotuille yhteyksille.

Tämä kehitysvaihe oli myöhemmän valtionhallinnon tietoturvayhteistyön ja VAHTI-ajattelun historiallista taustaa, vaikka varsinaista VAHTI-organisaatiota ei vielä ollut olemassa.

Toimintavarmuus tietoturvan osana

Vuonna 1981 tietoturva liittyi vahvasti myös käyttöpalveluiden jatkuvuuteen. Keskuskoneiden kapasiteetin kasvattaminen, uusien laiteinvestointien valmistelu sekä järjestelmien toimintavarmuus nähtiin keskeisinä edellytyksinä palvelujen luotettavuudelle.

Organisaation valmiudet 1980-luvulle

Vuoden aikana valmisteltiin organisaatiouudistus, jossa korostuivat tukipalvelut, ohjelmistojen hallinta ja laitteistojen hallinta. Uudet ohjelmistotuki- ja laitteistotukiyksiköt olivat osoitus siitä, että VTKK:n tehtävä muuttui pelkästä tietokonekeskuksesta yhä enemmän kokonaisvaltaiseksi tietopalveluorganisaatioksi.

Historiallinen arvio

Vuosi 1981 voidaan nähdä yhtenä VTKK:n historian taitekohdista. Jos 1970-luku oli suurten rekisterien rakentamisen aikaa, niin 1981 osoitti suunnan kohti:

verkottunutta julkishallintoa
reaaliaikaista tiedonkäsittelyä
tietokantapohjaisia palveluja
valtakunnallista tietoinfrastruktuuria
kasvavaa tietoturvan ja käyttövalvonnan merkitystä.

Tästä näkökulmasta vuoden 1981 tärkein perintö ei ollut yksittäinen tietojärjestelmä tai laitehankinta, vaan siirtymä kohti sitä verkottunutta julkishallinnon tietoympäristöä, jonka varaan Suomen digitaalinen viranomaisyhteiskunta myöhemmin rakentui.

Tämä on mielenkiintoinen vertailu, koska VTKK oli vuonna 1981 poikkeuksellinen yhdistelmä tietokonekeskusta, ohjelmistotaloa, konsulttiorganisaatiota ja valtionhallinnon ICT-palvelutuottajaa.

VTKK:n liikevaihto nykyrahassa

VTKK:n vuoden 1981 liikevaihto oli 128,5 miljoonaa markkaa.

128,5 Mmk (1981) ≈ 75-90 miljoonaa euroa nykyrahassa.
Keskimääräinen arvio ≈ 82 miljoonaa euroa vuoden 2026 ostovoimassa.

VTKK:n 710 työntekijää huomioon ottaen kyseessä oli erittäin suuri suomalainen ICT-organisaatio. Henkilöstömäärällä mitattuna se oli selvästi suurempi kuin useimmat suomalaiset ohjelmistoyritykset tuohon aikaan.

2. Suomen suurimpia ATK-palveluorganisaatioita vuonna 1981

Täsmällisiä vuoden 1981 lukuja ei ole kaikista yhtiöistä helposti saatavilla, mutta alan kokoluokka oli suunnilleen seuraava:

Organisaatio	Liikevaihto	Henkilöstö
VTKK	128,5 Mmk	710
Tietotehdas	noin 100-150 Mmk	noin 700-1000
Datema	noin 50-100 Mmk	noin 300-600
Oy Softplan Ab	noin 20-40 Mmk	noin 100-300
Yleisradion Tietotekniikka	merkittävä sisäinen yksikkö	satoja
Pankkien tietokeskukset (esim. SYP, KOP)	erittäin suuria sisäisiä yksiköitä	satoja

Tietotehdas oli VTKK:n lähin yksityisen sektorin verrokki ja kasvoi myöhemmin yritysostojen kautta nykyiseksi Tieto-konserniksi. [fi.wikipedia.org]

3. Mitä OMX Helsinki -yhtiötä vuoden 1981 VTKK muistuttaa?

Jos vertaillaan tehtävää, kokoa ja yhteiskunnallista merkitystä, paras nykyinen vertailu ei ole yksi yhtiö vaan usean organisaation yhdistelmä.

Vuoden 1981 VTKK	Nykyinen vastine
Valtion ICT-tuotanto	Valtori
Rekisterijärjestelmien kehitys	DVV
Julkisen sektorin sovelluskehitys	DigiFinland
ICT-palveluliiketoiminta	Tieto
Suurten järjestelmien ylläpito	Tieto
Konsultointi ja kehitys	Gofore
Julkishallinnon digitalisaatio	Innofactor + Gofore

Pörssiyhtiöistä lähin verrokki on nykyinen Tieto, jonka liikevaihto vuonna 2024 oli noin 2,8 miljardia euroa ja henkilöstö noin 15 000. [fi.wikipedia.org]

Jos VTKK olisi nykyään erillinen pörssiyhtiö, se sijoittuisi kokoluokaltaan suunnilleen:

Innofactorin yläpuolelle
Digian kokoluokkaan
Goforea pienemmäksi
Tietoa selvästi pienemmäksi

Mutta vaikutusvalta julkishallinnossa olisi huomattavasti suurempi kuin millään näistä.

4. Maailman suurimmat tietotekniikkaorganisaatiot vuonna 1981

IBM

IBM oli täysin ylivoimainen markkinajohtaja.

liikevaihto noin 26 miljardia USD
henkilöstö noin 340 000-360 000 [IBM HIGHLI…Capitalism], [en.wikipedia.org]

IBM:n koko oli noin 200 kertaa VTKK:n liikevaihto.

AT&T Bell System

Tietoliikenne- ja tietojärjestelmätoimintoineen:

liikevaihto yli 50 miljardia USD
henkilöstö yli miljoona

Digital Equipment Corporation (DEC)

liikevaihto noin 3 miljardia USD
henkilöstö noin 60 000

DEC oli minitietokoneiden markkinajohtaja.

Burroughs

Yksi niin sanotuista ”IBM and the Seven Dwarfs” -yhtiöistä.

liikevaihto noin 2-3 miljardia USD
henkilöstö noin 50 000-60 000 [en.wikipedia.org]

NCR

liikevaihto noin 2 miljardia USD
henkilöstö noin 50 000

Control Data Corporation (CDC)

liikevaihto noin 2 miljardia USD
henkilöstö noin 50 000

Electronic Data Systems (EDS)

Maailman merkittävin puhdas IT-palveluyhtiö.

liikevaihto ylitti 100 miljoonaa USD jo vuonna 1975 [en.wikipedia.org]
henkilöstö useita tuhansia 1980-luvun alussa
tunnettiin IT-ulkoistuksen uranuurtajana

Microsoft

Vuonna 1981 vielä hyvin pieni:

liikevaihto 17,3 miljoonaa USD
henkilöstö 129 [learn.microsoft.com]

Tämä on historiallisesti kiinnostavaa, koska VTKK oli vuonna 1981 henkilöstöltään yli viisi kertaa suurempi kuin Microsoft.

Yhteenveto

Vuoden 1981 VTKK:

liikevaihto nykyrahassa noin 80 miljoonaa euroa
henkilöstö 710
Suomen suurimpia ICT-organisaatioita
kokoluokaltaan lähellä silloista Tietotehdasta
tehtävältään nykyisen Valtorin, DVV:n, DigiFinlandin ja Tiedon yhdistelmä
henkilöstöltään suurempi kuin vuonna 1981 Microsoft
pieni verrattuna IBM:ään, mutta Pohjoismaiden julkishallinnon mittakaavassa erittäin merkittävä toimija

VTKK:n yhteiskunnallinen vaikutus Suomessa oli suhteellisesti lähempänä IBM:n asemaa Yhdysvaltain suurissa yrityksissä kuin pelkkä liikevaihtoluku antaa ymmärtää.