Kaarlo Korvola – valtionhallinnon tietoturvan ja digitaalisen hallinnon uranuurtaja
Kaarlo Korvola kuuluu niihin suomalaisen julkishallinnon tietotekniikan kehittäjiin, joiden työn vaikutukset näkyvät edelleen nykypäivän digitaalisessa yhteiskunnassa. Hänen uransa yhdistää valtionhallinnon tietotekniikan ohjauksen, tietoturvallisuuden kehittämisen, sähköisen tunnistamisen sekä sähköisen asioinnin varhaiset vaiheet.
Korvolan merkitys liittyy läheisesti siihen toimintaympäristöön, jossa valtionhallinnon tietotekniikkaa ohjattiin, standardoitiin ja turvattiin yhteistyössä muun muassa VTKK:n kanssa.
VM:n ATK-ohjauksen keskeinen vaikuttaja
Korvolan ura kytkeytyi erityisesti valtiovarainministeriön järjestelyosaston ATK-toimistoon, joka vastasi valtionhallinnon tietojenkäsittelyn ohjauksesta ja kehittämisestä. Samalla organisaatiolla oli merkittävä rooli myös VTKK:n toiminnan ohjauksessa.
1980-luvun loppuun mennessä tietotekniikasta oli tullut keskeinen osa valtionhallinnon toimintaa, mutta tietoturvallisuus oli vielä hajanaisesti organisoitua. Tässä tilanteessa Korvola nousi yhdeksi keskeisistä asiantuntijoista, jotka alkoivat rakentaa yhtenäisiä menettelytapoja ja turvallisuuskäytäntöjä koko valtionhallintoon.
ATK-turvaryhmästä VAHTIin
Korvolan tunnetuin ja pitkävaikutteisin työ liittyy valtionhallinnon tietoturvan kehittämiseen.
Valtiovarainministeriön ATK-turvaryhmä muodostui hänen johdollaan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Ryhmän tehtävänä oli kehittää tietoturvallisuuden ohjeistuksia, järjestää tietoturvapäiviä, levittää hyviä käytäntöjä virastoihin sekä edistää yhteistyötä eri viranomaisten välillä.
Tämä työ loi perustan myöhemmin syntyneelle VAHTI-toiminnalle ja verkostolle, joka on ollut vuosikymmeniä valtionhallinnon tietoturvallisuuden ja digitaalisen turvallisuuden keskeinen yhteistyö- ja ohjausrakenne.
Valtiovarainministeriön vuonna 2017 julkaisemassa historiakatsauksessa Korvola kuvataan henkilöksi, joka oli käynnistämässä VAHTI-toimintaa ja jota ennen hänellä oli keskeinen rooli valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämisessä. Samassa yhteydessä hän muisteli VAHTIn alkuvuosia ja ATK-turvaryhmän kehitystä nykyiseksi turvallisuusverkostoksi.
Tietoturvan rakentaja
Korvolan työ näkyi myös useissa tietoturvallisuutta käsittelevissä julkaisuissa ja työryhmissä.
Merkittävä virstanpylväs oli vuonna 1992 julkaistu Valtionhallinnon tietoturvallisuuspäätös, jonka laatimiseen hän osallistui. Julkaisu oli yksi ensimmäisiä laajoja yrityksiä määritellä, mitä tietoturvallisuus merkitsee valtionhallinnossa ja miten sitä tulee hallita käytännössä.
1990-luvulla tietoturvallisuus laajeni yksittäisten tietokoneiden turvaamisesta koko valtionhallinnon toimintakyvyn ja jatkuvuuden turvaamiseen. Tämä kehitys näkyi sekä valtioneuvoston tietoturvallisuuspäätöksissä että VAHTI-ohjeistuksen syntymisessä. Korvola oli mukana tässä muutoksessa koko sen ajan.
Sähköisen tunnistamisen ja verkkoasioinnin kehittäjä
Korvolan ura käsitti kaikki tietoturvallisuuden ja tietosuojan osa-alueet hallinnollisesta turvallisuudesta tekniseen tietoturvaan, nykyiset laajat käsitteet kyberturva ja suvereniteetti kehittyivät tänä aikana.
1990-luvun puolivälistä lähtien hän osallistui aktiivisesti sähköisen henkilökortin, sähköisen tunnistamisen ja verkkoasioinnin kehittämiseen. Hänen työnsä liittyi siihen, miten kansalainen voidaan tunnistaa turvallisesti sähköisessä ympäristössä ja miten julkiset palvelut voidaan siirtää verkkoon luotettavasti.
Korvola oli mukana myös verkkoasiointia käsittelevissä julkaisuissa ja työryhmissä sekä osallistui sähköistä asiointia koskevan lainsäädännön valmisteluun asiantuntijana.
Monet myöhemmät suomalaiset sähköiset palvelut, vahva tunnistaminen ja digitaalinen asiointi rakentuvat osittain niiden periaatteiden varaan, joita 1990-luvulla luotiin.
Sisäasiainministeriön tietohallintojohtajana
Uran myöhemmässä vaiheessa Korvola toimi sisäasiainministeriön tietohallinnon johtotehtävissä, muun muassa tietohallintojohtajana ja neuvottelevana virkamiehenä. Hänen vastuunsa laajenivat yksittäisistä tietoturvakysymyksistä koko hallinnonalan tietohallinnon strategiseen kehittämiseen.
Tässä roolissa hän osallistui muun muassa sähköisen henkilöllisyyden, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden sekä hallinnon digitalisaation kehittämiseen.
Merkitys VTKK:n historiassa
VTKK:n yhteistyöhistoriassa Korvola edustaa kehityslinjaa, jossa tietojenkäsittelyn painopiste siirtyi pelkästä tietokonekapasiteetin tuottamisesta kohti tietohallinnon ohjausta, tietoturvallisuutta, digitaalista identiteettiä ja sähköistä hallintoa.
Hänen työnsä yhdistää useita suomalaisen julkishallinnon kehitysvaiheita:
- valtionhallinnon ATK-ohjauksen vahvistuminen
- tietoturvallisuuden institutionaalinen rakentuminen
- ATK-turvaryhmän synty, VTKK:n edustajat sekä jäsenenä että konsulttina
- VAHTI-toiminnan käynnistyminen, VTKK:n asiantuntijat sekä jäsenenä että konsulttina
- sähköinen tunnistaminen
- sähköinen asiointi
- julkisen hallinnon digitalisaatio.
Tästä syystä Kaarlo Korvola voidaan nähdä yhtenä suomalaisen julkishallinnon tietoturva- ja tietohallintokehityksen keskeisistä vaikuttajista sekä merkittävänä osana sitä toimintaympäristöä, jossa myös VTKK:n työ ja vaikutus aikanaan rakentui.
Lähteet
- VTKK Perinne ry:n tutkimusaineisto
- Valtiovarainministeriön JUHTA–VAHTI 50 vuotta -historiakatsaus (2017).
- Digi- ja väestötietoviraston VAHTI-verkoston kuvaus. [dvv.fi]