VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1980

Vuosi 1980 oli VTKK:n laitekannan murrosvuosi

Vuonna 1980 Valtion tietokonekeskuksen tietotekninen ympäristö muodostui suurista keskustietokoneista, aluekeskusten pienemmistä tietokoneista, asiakkaiden tiloihin sijoitetuista pientietokoneista sekä nopeasti kasvavasta päätelaiteverkosta.

Vuoden aikana keskustietokoneiden yhteenlaskettu laskentateho kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kapasiteetin kasvua tarvittiin erityisesti palkanlaskentasovellusten laajenemiseen ja virka-aikaan painottuneen suorakäytön lisääntymiseen. Myös poimintamuistitilaa eli suorasaantilevyjen kapasiteettia lisättiin huomattavasti.

Vuonna 1980 otettiin samalla ratkaisevia askelia kohti verkotettua tietojenkäsittelyä. Espoon ja Jyväskylän koneita ryhdyttiin yhdistämään ohjelmisto-ohjatuksi tietokoneverkoksi, jossa käyttäjä saattoi käyttää toisessa keskuksessa sijaitsevia sovelluksia omalta päätteeltään.

1. Keskustietokoneet ja aluekeskusten koneet

Espoon pääkeskus

Espoon toimipaikka oli VTKK:n suurin ja teknisesti monipuolisin tietokonekeskus. Vuoden 1980 lopussa siellä olivat seuraavat keskus- ja pienkoneet:

Laitteisto	Keskusmuisti	Tekninen asema ja käyttö
AS/7000	6 MB	IBM-yhteensopiva keskustietokone ja vuoden 1980 merkittävin uusi keskusyksikkö
IBM System/370 Model 168	5 MB	Espoon IBM-ympäristön suurtehokone
AS/5000	3 MB	IBM-yhteensopiva laitteisto, joka korvasi PDP 11/34 -kaksoislaitteiston
UNIVAC 1108	256 kilosanaa	Opetusministeriön käytössä ollut keskustietokone
PDP 11/35	256 KB	Pientietokoneisiin, eräpäätteisiin ja näyttöpäätteisiin liittynyt palveluympäristö

AS/7000 ja AS/5000 olivat Oy Datasaab-Valmet Ab:n toimittamia IBM-yhteensopivia koneita. Niitä voitiin käyttää samalla käyttöjärjestelmäympäristöllä kuin IBM 370/168 -konetta. Tämä vähensi Espoon konesalin laitekirjavuutta ja helpotti siirtymistä PDP-pohjaisista järjestelmistä yhtenäisempään IBM-yhteensopivaan tuotantoympäristöön.

AS/5000 korvasi poliisihallinnon sovellusten lisäyksikköinä toimineet PDP-koneet. AS/7000 puolestaan korvasi Espoon IBM System/370 Model 145 -keskusyksikön. Vapautunut IBM 370/145 siirrettiin Ouluun korvaamaan siellä käytössä ollut vanhempi IBM System/360 Model 50.

Jyväskylän pääkäyttökeskus

Laitteisto	Keskusmuisti	Käyttötarkoitus
IBM System/370 Model 148	2 MB	Alueellisen tuotannon keskustietokone
PDP 11/34	248 KB	Pientietokone-, eräpääte- ja näyttöpääteympäristö

Jyväskylä oli VTKK:n toinen pääkäyttökeskus. IBM 370/148 palveli muun muassa suuria väestörekisteri-, verotus- ja terveydenhuollon sovelluksia. PDP 11/34 täydensi ympäristöä paikallisissa ja alueellisissa tehtävissä.

Jyväskylän magneettinauhayksiköitä muutettiin vuonna 1980 siten, että tallennustiheys nousi 1 600 bitistä tuumalla 6 250 bittiin tuumalla. Sivukirjoittimista oltiin tekemässä toimipaikan päätulostusyksiköitä.

Oulu

Laitteisto	Keskusmuisti	Käyttötarkoitus
IBM System/370 Model 145	1 MB	Alueellisen tuotannon keskustietokone
Pientietokone- ja pääteympäristö	Ei ilmoitettu	Erä- ja suorakäyttöpalvelut

Oulu sai Espoosta IBM 370/145 -keskusyksikön, joka korvasi vanhentuneen IBM System/360 Model 50:n. Uusi kone lisäsi alueellisen palvelutuotannon kapasiteettia ja mahdollisti esimerkiksi ROSCOE-päätepalvelujen tarjoamisen.

Kouvola, Tampere ja Turku

Toimipaikka	Laitteisto	Keskusmuisti
Kouvola	PDP 11/40	192 KB
Tampere	PDP 11/34	224 KB
Turku	PDP 11/34	248 KB

Kouvolan koneeseen oli liitetty näyttöpäätteitä. Tampereella PDP 11/34 palveli näyttöpääteympäristöä. Turun PDP 11/34:ään liittyi sekä pientietokone- että näyttöpäätekäyttöä.

Pienempien aluekeskusten kapasiteetti oli kuitenkin käymässä niukaksi erityisesti terveydenhuollon järjestelmien lisääntymisen vuoksi. Tämä teki alueellisen laitekannan kehittämisestä yhden VTKK:n keskeisistä suunnittelukysymyksistä.

2. Asiakkaiden käytössä ollut pientietokonekanta

Vuoden 1980 lopussa VTKK:n hallinnassa mutta asiakkaiden käytössä oli seuraava pientietokonekanta:

Pientietokonetyyppi	Määrä
MIKKO 3	30
TDS-8	49
PDP 11/34	23
NOVA	2
PDP 11/05	1
PDP 11/04	1
MDS 2400	1
Yhteensä	107

Laitteita käytettiin esimerkiksi tiedontallennukseen, paikalliseen tietojenkäsittelyyn, toimistoautomaatioon, työvoimahallinnon järjestelmiin, terveydenhuollon sovelluksiin ja yhteyden muodostamiseen VTKK:n keskustietokoneisiin. Vuoden aikana asiakkaille toimitettiin 62 pientietokonelaitteistoa varus- ja sovellusohjelmistoineen.

MIKKO-, TDS- ja PDP-laitteilla voitiin käyttää muun muassa VTKK:n TITO-, TIPO- ja TEKO-ohjelmistoja. Tyypillisiin kokoonpanoihin kuului 64–256 kilotavua keskusmuistia, levy- tai levykeasemia, näyttöpääte ja tulostin.

Esimerkki: TEKO-tekstinkäsittelyjärjestelmä

TEKOa voitiin käyttää kolmessa pääasiallisessa laitekokoonpanossa:

PDP-kokoonpano: 256 KB:n keskusyksikkö, levyasema, näyttöpääte ja laatukirjoitin
TDS-kokoonpano: 64 tai 128 KB:n keskusyksikkö, kaksi levykeasemaa, näyttöpääte ja laatukirjoitin
MIKKO-kokoonpano: 128 KB:n keskusyksikkö, kaksi levykeasemaa, näyttöpääte ja laatukirjoitin.

Esimerkki: TIPO ja TITO

TIPO oli tosiaikainen tiedostojen kysely- ja päivitysohjelmisto. Sen vähimmäiskokoonpanoon kuului TDS-, MIKKO- tai PDP-kone, 64 KB keskusmuistia, kaksi levyasemaa ja yksi näyttöpääte. Laajimmillaan järjestelmässä saattoi olla 128–256 KB muistia sekä 1–10 näyttöpäätettä. TITO käytti vastaavanlaista laiteympäristöä tiedontallennukseen.

3. Päätelaitteet vuonna 1980

Vuoden 1980 lopussa VTKK:n keskustietokoneisiin, UNIVAC 1108:aa lukuun ottamatta, oli yhdistetty seuraavat päätelaitteet:

Päätelaitetyyppi	Asiakkaiden käytössä	VTKK:n käytössä	Yhteensä
Näyttöpäätteet	149	103	252
Näyttöpäätteisiin liitetyt kirjoittimet	72	17	89
Kirjoitinpäätteet	32	14	46
Eräpäätteet	3	7	10

Asiakkaiden näyttöpäätteistä 28, kirjoittimista 9 ja kirjoitinpäätteistä 8 oli asiakkaiden itsensä hankkimia. Lisäksi keskustietokoneita käytettiin 38 pientietokoneen välityksellä. Näistä seitsemän oli VTKK:n sisäisessä käytössä.

Päätteiden määrän kasvu kuvasti siirtymistä perinteisestä eräkäsittelystä vuorovaikutteiseen suorakäyttöön. Espoossa suorakäyttö oli ollut käytössä jo useita vuosia, Jyväskylässä oli käytössä suorakäyttösovelluksia ja Oulussa aloitettiin ROSCOE-palvelun tarjoaminen asiakkaille.

4. Tallennus- ja tulostuslaitteet

VTKK:n keskustietokoneympäristöissä käytettiin kolmea keskeistä tallennusmuotoa:

Magneettinauhat, joita käytettiin suurten eräaineistojen säilytykseen, siirtoon ja arkistointiin.
Poimintamuistit, joilla tarkoitettiin suoraan haettavia levymuistilaitteita.
Pientietokoneiden levyt ja levykkeet, joita käytettiin paikallisissa järjestelmissä ja tiedontallennuksessa.

Poimintamuistin kapasiteettia lisättiin huomattavasti, jotta keskustietokoneiden kasvaneesta suorituskyvystä saatiin täysi hyöty. Espoon massamuistijärjestelmän kasvu oli jo vähentänyt magneettinauhojen käsittelytarvetta.

Tulostimet

VTKK käytti sekä perinteisiä rivikirjoittimia että uusia sivukirjoittimia. Vuonna 1980 sivukirjoittimet syrjäyttivät nopeasti rivikirjoittimia suurten tulostusmäärien tuotannossa.

Vuoden aikana:

rivikirjoittimilla tuotettujen rivien määrä väheni noin kolmanneksen
sivukirjoittimilla tulostettiin 44 miljoonaa sivua
tulostusmäärä vastasi noin 1 270 miljoonaa tulostusriviä.

Espoossa oli käytössä IBM 3800 -sivukirjoitinjärjestelmä, jossa merkit muodostettiin lasersäteen avulla.

5. Käyttöjärjestelmä- ja tietoliikenneympäristö

IBM-yhteensopiva tuotantoympäristö

Espoon IBM System/370 Model 168 sekä AS/7000 ja AS/5000 muodostivat teknisesti yhtenäisen IBM-yhteensopivan keskustietokoneympäristön. Espoon IBM-koneiden käyttöjärjestelmänä mainitaan MVS, Multiple Virtual Storage.

Tietoliikenteen ohjauksessa käytettiin muun muassa:

IBM 3705 -tietoliikenneohjaimia
NCP-, Network Control Program -ohjelmistoa
VTAM-, Virtual Telecommunications Access Method -ohjelmistoa
IBM SNA-, Systems Network Architecture -verkkorakennetta
vanhempia TCAM– ja EMU-ympäristöjä.

Vuonna 1980 NCP-verkon valvontaohjelmisto ja VTAM-verkon ohjausohjelmisto otettiin käyttöön. CICS-ohjelmiston ja VTKK:n omien ohjelmistojen välille toteutettiin liitäntä, ja VTAMin soveltaminen pieniin suorakäyttösovelluksiin aloitettiin.

6. VTKK:n tietokoneverkon rakenne

Vuoden 1980 lopulla toteutettu Espoo–Jyväskylä-runkoyhteyskokeilu oli VTKK:n verkkokehityksen merkittävin hanke. Sen tavoitteena oli yhdistää seuraavat keskusyksiköt:

Espoon IBM System/370 Model 168
Espoon AS/7000
Jyväskylän IBM System/370 Model 148.

Pelkistetty verkkokuvaus

Asiakkaiden näyttö-, kirjoitin- ja eräpäätteet

paikallisohjaimet ja tietoliikenneohjaimet

IBM 3705 + ACF/NCP

kiinteä SDLC-runkolinja, 9 600 bit/s

+————-+—————-+

| |

Espoon keskus Jyväskylän keskus

IBM 370/168 IBM 370/148

AS/7000 ROSCOE

ROSCOE CICS

VSPC/APL RES-etäerä

CICS

ATMS, DMS ja OLQ

Verkon olennaiset osat olivat keskusyksiköt, tietoliikenneohjaimet ACF/NCP-ohjelmistoineen, kiinteä SDLC-linja sekä verkkoon liitetyt päätelaitteet. Runkolinjan nopeudeksi ilmoitettiin 9 600 bit/s.

Kaikissa verkon keskusyksiköissä käytettiin VTAMia tietoliikenteen saantimenetelmänä. Verkon resurssien yhteiskäyttöä tuki Multisystem Network Facility -ominaisuus. TCAM-päätteet ja -sovellukset muodostivat edelleen oman kokonaisuutensa ilman suoraa yhteyttä VTAM-verkkoon.

7. Verkossa käytettävät palvelut

Jyväskylässä verkon kautta saavutettavia sovelluksia olivat:

ROSCOE-pääteohjelmointiympäristö
CICS-sovellusympäristö
RES-etäeräpalvelu.

Espoossa käytössä olivat:

ROSCOE
VSPC/APL
CICS
CICS:n kautta ATMS-, DMS- ja OLQ-ohjelmistot.

Käyttäjän näkökulmasta verkon oli tarkoitus olla lähes näkymätön. Käyttäjä antoi päätteellään haluamansa sovelluksen standardinimen, minkä jälkeen verkko-ohjelmisto muodosti yhteyden oikeaan keskustietokoneeseen. Esimerkiksi Espoon käyttäjä saattoi ottaa yhteyden Jyväskylän ROSCOE-palveluun ilman, että hänen tarvitsi käsitellä varsinaista verkkoyhteyttä.

Mahdollisiksi jatkokäyttökohteiksi mainittiin:

tiedostojen siirto Espoon ja Jyväskylän välillä
FAS-sovellusten käyttö verkossa
TSO-palvelujen käyttö
kuormituksen jakaminen eri tietokonekeskusten välillä.

8. Päätteiden ja yhteysmenetelmien yhteensopivuus

VTAM-sovelluksissa käytetyt olemassa olevat päätelaitteet voitiin pääosin liittää uuteen verkkoon ilman muutoksia. Käytössä oli muun muassa:

IBM 3270 -yhteensopivia näyttöpäätteitä
Alfaskop 3500 -sarjan päätteitä
IBM 3757 -päätteitä
DEC LA120 -kirjoitinpäätteitä
Silent-päätteitä
IBM 3776- ja 3777-eräpäätteitä.

IBM suositteli siirtymistä SDLC-laitteisiin, mutta BSC-3270-päätteille oli vielä riittävä tuki. VTAM tuki eräpäätteinä vain SDLC-yhteensopivia laitteita, kuten IBM 3776- ja 3777-malleja. Start-stop-päätteet tarvitsivat NCP:n lisäksi täydentäviä ohjelmistoja.

APL-palvelua käytettiin työpaikoille sijoitetuilla näyttö- ja kirjoitinpäätteillä, joista oli linjayhteys Espoon IBM-koneeseen. Keskuskonepohjainen ATMS-tekstinkäsittely edellytti IBM 3270 -yhteensopivaa päätettä, kirjoitinta ja kiinteää tiedonsiirtoyhteyttä Espoon laitteistoon.

9. Käyttömäärät ja kapasiteetin hyödyntäminen

Vuonna 1980:

keskustietokoneiden kuormitus kasvoi yli 26 prosenttia
laskentaa kertyi 105 miljoonaa käsittely-yksikköä
eräkäsittelyssä suoritettiin noin miljoona ajoa
suorakäyttösovelluksissa tehtiin 13 miljoonaa kyselyä
suorakäyttökyselyjen määrä kasvoi yli 50 prosenttia edellisvuodesta.

Suorakäytön kasvu muutti myös käyttötoimintaa. Lyhytkin tietoliikenne-, pääte- tai keskustietokonehäiriö saattoi näkyä samanaikaisesti kymmenille tai sadoille käyttäjille. Tämän vuoksi laitteiden valvonta, häiriöiden paikantaminen ja palvelujen käytettävyys nousivat aiempaa tärkeämmiksi.

10. Kokonaisarvio

VTKK:n vuoden 1980 laitekanta oli teknisesti monikerroksinen kokonaisuus:

Espoon ja Jyväskylän suuret keskustietokoneet muodostivat valtakunnallisen palvelutuotannon ytimen.
Oulun IBM 370/145 vahvisti pohjoisen Suomen alueellista laskentakapasiteettia.
PDP-pohjaiset aluekeskukset tuottivat paikallisia ja alueellisia palveluja Kouvolassa, Tampereella ja Turussa.
MIKKO-, TDS-, PDP- ja NOVA-pientietokoneet veivät tietojenkäsittelyä asiakkaiden omiin toimitiloihin.
Näyttöpäätteiden ja kirjoitinpäätteiden verkko mahdollisti siirtymisen eräkäsittelystä vuorovaikutteiseen suorakäyttöön.
Espoo–Jyväskylä-runkoyhteys aloitti erillisten tietokonekeskusten muuttamisen yhteiseksi ohjelmisto-ohjatuksi tietokoneverkoksi.

Vuotta 1980 voidaan näin pitää ajankohtana, jolloin VTKK:n tietotekniikka alkoi muuttua yksittäisten konesalien ja eräajojen ympäristöstä hajautetuksi, päätelaitteilla käytettäväksi ja valtakunnallisesti verkotetuksi palveluinfrastruktuuriksi.

Lähdepohja

Valtion tietokonekeskuksen toimintakertomus 1980, erityisesti käyttöpalvelua, laitteistoa sekä tutkimusta ja kehitystä käsittelevät sivut.
Compost_1980, käytön teemasivut, suorakäyttö, laitteistomuutokset ja aluekeskukset, yleisohjelmistojen laitevaatimukset sekä APL- ja ATMS-pääteympäristöt, Espoon ja Jyväskylän runkolinja sekä tietokoneverkon rakenne.