VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1982

Vuosi 1982 oli Valtion tietokonekeskuksen (VTKK) kannalta voimakkaan teknisen kasvun aikaa. Palvelutuotanto kasvoi 12 %, asiakasmäärä nousi 960:een ja investointeja tehtiin 12,8 miljoonalla markalla, joista pääosa kohdistui tietojenkäsittelylaitteisiin. VTKK:n tietotekninen ympäristö muodostui suurista IBM-yhteensopivista keskustietokoneista, kasvavasta tietoliikenneverkosta, suorakäyttöjärjestelmistä sekä nopeasti yleistyvistä pien- ja mikrotietokoneista.

Keskustietokoneympäristö

VTKK:n tuotannon runkona toimivat IBM-arkkitehtuuriin perustuvat keskustietokoneet. Vuoden aikana laitteistokapasiteettia kasvatettiin lisäämällä keskusmuistia ja tietoliikenneohjaimia sekä laajentamalla levy- ja massamuistikapasiteettia. Keskeisiä tuotantokoneita olivat:

IBM 3081 (hankintapäätös Espoon pääkeskukseen)
IBM 370/168
IBM 370/148
IBM 4341 (Jyväskylän toimipiste)
IBM S/370 -yhteensopivat järjestelmät
AS/7000-järjestelmä APL-sovellusten käyttöympäristönä

Espoon, Jyväskylän ja Oulun kapasiteetteja kehitettiin yhtenä kokonaisuutena. IBM 3081:n oli tarkoitus korvata Espoon IBM 370/168, jonka jälkeen 168 siirtyisi Jyväskylään ja sieltä vapautuva IBM 370/148 edelleen Ouluun.

Keskusmuisti ja massamuistit

VTKK:n sisäisessä historiakatsauksessa todetaan käytössä olleen lähes 40 megatavun muistiresursseihin perustuva laiteympäristö. Muistien ja levyjärjestelmien kasvattaminen oli välttämätöntä suorakäyttöpalvelujen, tietokantojen sekä uusien tietojärjestelmien yleistymisen vuoksi.

Levymuistikapasiteettia lisättiin merkittävästi:

Espoossa
Jyväskylässä
Oulussa

erityisesti uusien tietojärjestelmien tiedostojen tallennusta varten.

Tietoliikenneverkko

Vuonna 1982 tietoliikenteestä tuli yksi VTKK:n tärkeimmistä kehityskohteista.

Verkko koostui:

keskustietokoneiden etäkäyttöyhteyksistä
päätelaitteista
kiinteistä tietoliikenneyhteyksistä
toimipaikkojen välisistä runkolinjoista

Merkittävä uudistus oli runkolinjayhteyden käyttöönotto Espoon ja Jyväskylän välille. Samalla suorakäyttöpalveluiden osuus kasvoi voimakkaasti ja kuormitus siirtyi yhä enemmän virka-aikaan.

VTKK:n pitkän aikavälin tavoite oli muodostaa kaikkien toimipaikkojen kattava valtakunnallinen tietokoneverkko, jonka perustana olivat suuret toisiinsa yhteydessä olevat keskustietokoneet.

Pien- ja mikrotietokoneet

Vuonna 1982 VTKK laajensi merkittävästi hajautettua tietojenkäsittelyä.

Keskeisiä laitteita olivat:

Nokia MikroMikko

Järjestelmäpalvelun laitevalikoimaan otettiin käyttöön MikroMikko, jonka toimitukset asiakkaille käynnistyivät vuoden aikana.

Mikko 3

Kotimainen Mikko 3 -pientietokone oli VTKK:n oman ohjelmistokehityksen keskeinen kohde. Siihen kehitettiin:

moniajoympäristöjä
tietoliikenneohjelmistoja
toimistoautomaatioratkaisuja

HEKILÄ-järjestelmä

Valtion henkilöstö- ja taloushallintoon tarkoitettu HEKILÄ-pientietokonejärjestelmä oli laajassa käytössä. Vuoden 1982 lopussa VTKK oli toimittanut niitä 61 kappaletta.

Kokonaismäärä

Vuoden lopussa asiakkaiden käytössä oli yhteensä 163 VTKK:n toimittamaa pien- ja mikrotietokonetta. [1982.pdf | PDF]

Toimistoautomaatio

Vuonna 1982 käynnissä ollut TAU-toimistoautomaatioprojekti yhdisti:

MikroMikko-työasemat
Mikko 3 -toimistopalvelimen
IBM-keskustietokoneet
tekstinkäsittelyjärjestelmät TEKO ja TED
arkistointijärjestelmät TIPO ja MINTTU
kiinteät tiedonsiirtolinjat

Tavoitteena oli rakentaa tulevaisuuden toimisto, jossa työasema, paikallinen palvelin ja keskustietokone toimivat yhtenä kokonaisuutena.

Käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot

VTKK:n ympäristössä käytettiin laajasti sekä omia että kaupallisia ohjelmistoja.

Käytössä olivat muun muassa:

APL
ROSCOE
ATMS
ATMS-tekstinkäsittely
TEKO
TEHO
TITO
MINTTU
UNTIS
SAPLA
TIPO

APL-ympäristöön rakennettiin myös ASTIKA- ja ALTIKA-tietokantoja yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.

Tietoturva vuonna 1982

Fyysinen turvallisuus

VTKK piti tietosuojaa palvelulaitoksen keskeisenä toimintaehtona.

Vuonna 1982 uudistettiin:

kulkuoikeudet
kortinlukijajärjestelyt
vierailijakäytännöt
suojattujen alueiden luokitukset

Tilat jaettiin useisiin suojaustasoihin, joiden käyttöoikeudet määräytyivät työtehtävien mukaan. Vierailijoiden liikkuminen edellytti tunnistamista ja valvontaa.

Tietosuojan organisointi

VTKK:lla oli nimetty tietosuojapäällikkö, joka vastasi turvallisuuskäytäntöjen koordinoinnista. Tietosuojaa pidettiin asiakkaiden luottamuksen ja toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä.

Tiedostojen suojaus

Vuoden 1982 kehittämiskohteisiin kuuluivat:

tiedostojen suojausmenetelmät
suorakäyttöympäristöjen turvallisuus
tietoliikenteen suojaus
pääsynhallinta

Näitä kehitettiin erityisesti käyttöryhmän ja tutkimusosaston avainalueina.

Tietosuojalainsäädäntö ja rekisterit

VTKK osallistui aktiivisesti henkilötietojen suojaan liittyvään kehitystyöhön. Organisaatio oli mukana rekistereiden hallintaa koskevissa hankkeissa sekä valmistautui tuleviin henkilötietojen suojaa koskeviin säädöksiin.

Toimintavarmuus

VTKK:n strategiassa korostettiin:

korkeatasoista toimintavarmuutta
tietosuojan ylläpitoa
verkon jatkuvuutta
käyttöpalvelujen luotettavuutta

Tietosuoja ja toimintavarmuus nähtiin osana samaa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena oli turvata valtionhallinnon tietojärjestelmien häiriötön toiminta.

Yhteenveto

Vuonna 1982 VTKK:n tekninen ympäristö oli siirtymässä perinteisestä keskustietokonekeskuksesta kohti hajautettua tietojenkäsittelyä. IBM 370 -sarjan suurkoneet muodostivat edelleen tuotannon ytimen, mutta niiden rinnalle nousivat MikroMikko-, Mikko 3- ja muut pientietokoneratkaisut. Samalla tietoliikenneverkot, suorakäyttöpalvelut, toimistoautomaatio ja tietoturva muodostivat perustan 1980-luvun lopun julkishallinnon tietojärjestelmille.