VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1973
Vuonna 1973 Valtion tietokonekeskus (VTKK) oli keskitetyn ja hajautetun tietojenkäsittelyn murrosvaiheessa. Organisaatio operoi useita IBM-suur- ja keskikokoisia tietokoneita eri puolilla Suomea sekä ryhtyi kokeilemaan pientietokoneita alueellisen palveluverkon rakentamiseksi. Samalla etäkäyttö ja tietoliikenne nousivat strategisesti tärkeiksi kehityskohteiksi.
Keskustietokoneet ja pientietokoneet
VTKK:n käytössä oli vuoden 1973 aikana seuraava laitekanta:
| Toimipaikka | Laitteisto | Lukumäärä |
|---|---|---|
| Helsinki | IBM S/360 Model 50 | 1 |
| Helsinki | IBM S/370 Model 145 | 1 |
| Helsinki | PDP-11/40 | 1 |
| Helsinki | UNIVAC 1108 | 1 |
| Jyväskylä | IBM S/360 Model 22 (alkuvuosi) | 1 |
| Jyväskylä | IBM S/360 Model 30 (väliaikaisesti) | 1 |
| Jyväskylä | IBM S/370 Model 145 (loppuvuosi) | 1 |
| Kouvola | IBM S/360 Model 22 (alkuvuosi) | 1 |
| Kouvola | Data 100 etäiseräpääte (loppuvuosi) | 1 |
| Oulu | IBM S/360 Model 22 | 1 |
| Tampere | Data 100 etäiseräpääte (loppuvuosi) | 1 |
| Turku | IBM S/360 Model 22 | 1 |
VTKK:n omassa tuotantokäytössä oli siten vähintään kahdeksan tietokonejärjestelmää tai päätelaitteistokokonaisuutta eri toimipaikoissa.
Teknisiä tietoja laitteista
IBM System/370 Model 145
VTKK:n tärkein tuotantokone vuonna 1973 oli IBM S/370 M145. Sitä käytettiin Helsingissä ja vuoden loppupuolella myös Jyväskylässä. Koneeseen liitettiin IBM 3705 -tietoliikenneohjain sekä uusia levyjärjestelmiä etäkäytön laajentamiseksi. [
Tyypillisiä teknisiä ominaisuuksia:
- IBM System/370 -arkkitehtuuri
- Virtuaalimuistia edeltävä suurkoneympäristö
- Keskusmuisti tyypillisesti 512 kB – 2 MB
- Magneettinauha- ja levyjärjestelmät
- Moniajo ja eräajokäsittely
- Useiden samanaikaisten etäpäätteiden tuki
IBM System/360 Model 22
VTKK:n aluekeskusten perustietokone. Käytössä Jyväskylässä, Kouvolassa, Oulussa ja Turussa. Vuoden aikana koneita päivitettiin lisämuistilla, jolloin keskusmuistin koko kaksinkertaistui, sekä uusilla magneettinauhayksiköillä.
IBM System/360 Model 50
Helsingin vanhempi keskustietokone, jota käytettiin edelleen tuotannossa IBM 370 -järjestelmän rinnalla.
PDP-11/40
VTKK hankki vuoden 1973 aikana Digital Equipment Corporationin PDP-11/40-pientietokoneen tutkiakseen hajautetun tietojenkäsittelyn mahdollisuuksia. Kyseessä oli yksi Suomen valtionhallinnon ensimmäisistä merkittävistä minitietokonekokeiluista.
Teknisiä ominaisuuksia:
- 16-bittinen prosessori
- DEC PDP-11 -arkkitehtuuri
- Soveltui paikalliseen tietojenkäsittelyyn
- Voitiin käyttää myös etäiseräpäätteenä
- Merkittävästi pienempi ja edullisempi kuin IBM-suurkoneet
UNIVAC 1108
Opetusministeriön omistama yliopistojen ja korkeakoulujen tiedekone, jonka käyttöpalvelu oli VTKK:n hoidossa. Vuonna 1973 sen rumpu- ja levykapasiteettia kasvatettiin.
Päätelaitteet ja etäkäyttö
VTKK oli sijoittanut asiakkaidensa käyttöön seuraavan määrän etäkäyttölaitteita:
- Etäiseräpäätteitä: 8 kpl
- Kirjoitinpäätteitä: 45 kpl
- Näyttöpäätteitä: 9 kpl
Yhteensä asiakaskäytössä oli vähintään 62 etäpäätelaitetta.
Tämä oli aikakaudelle huomattavan suuri määrä ja osoittaa, että VTKK oli siirtymässä rei’itettyihin kortteihin perustuvasta toimintamallista kohti verkottunutta etäkäyttöä.
Tietoverkko vuonna 1973
Vuonna 1973 varsinaista valtakunnallista tietoverkkoa ei vielä ollut nykyisessä merkityksessä, mutta VTKK rakensi aktiivisesti etäkäsittelyyn perustuvaa palveluverkkoa.
Verkko muodostui:
- Helsingin IBM S/370 M145 -keskuskoneesta
- IBM 3705 -tietoliikenneohjaimesta
- puhelinverkkoon perustuvista tietoliikenneyhteyksistä
- aluekeskusten tietokoneista
- asiakkaiden etäpäätteistä
- etäiseräpäätteistä
IBM 3705 -ohjaimen hankinnan tavoitteena oli mahdollistaa ”lukuisten etäispäätteiden” liittäminen keskustietokoneeseen. Tämä oli VTKK:n ensimmäinen merkittävä askel valtakunnallisen tietoverkon rakentamisessa.
Tutkimus- ja kehitystoiminnassa tavoitteeksi asetettiin koko maan kattava palveluverkko, jossa paikalliset pientietokoneet suorittaisivat osan käsittelystä lähellä käyttäjiä ja voisivat toimia myös keskustietokoneiden etäpäätteinä.
Tietoturva vuonna 1973
Vuoden 1973 toimintakertomuksessa tietoturvaa ei käsitellä erillisenä otsikkona, mutta asiakirjasta voidaan todeta seuraavat nimenomaiset turvallisuuteen liittyvät tavoitteet.
Käyttövarmuus
VTKK:n tutkimus- ja kehitystyön päätavoitteina oli pitää:
- tietokoneet mahdollisimman tehokkaassa käytössä
- toiminta taloudellisena
- käyttövarmuus korkealla tasolla
Käyttövarmuuden merkitys korostui erityisesti etäkäsittelyn laajentuessa.
Hajauttamisen turvallisuushyödyt
VTKK arvioi hajautetun tietojenkäsittelyn:
- vähentävän tiedonsiirtotarvetta
- alentavan tiedonsiirtokustannuksia
- vähentävän järjestelmän häiriöalttiutta
- tasoittavan keskustietokoneiden kuormitusta
Nämä tavoitteet voidaan nähdä vuoden 1973 tietoturva- ja jatkuvuusajattelun keskeisinä elementteinä.
Etäkäsittelyjärjestelmien suunnittelu
Vuoden kehityskohteiksi nimettiin:
- etäkäsittelysysteemien suunnittelumenetelmät
- yleisohjelmistot
- testausmenetelmät
Näiden tavoitteena oli varmistaa luotettava ja hallittu etäkäyttöympäristö.
Yhteenveto
Vuonna 1973 VTKK:n laitekanta koostui yhdestä IBM S/370 M145 -suurkoneesta Helsingissä, useista IBM S/360 -järjestelmistä aluekeskuksissa, UNIVAC 1108 -tiedekoneesta sekä uudesta PDP-11/40-pientietokoneesta. Asiakaskäytössä oli 62 etäpäätettä, ja IBM 3705 -tietoliikenneohjaimen käyttöönotto mahdollisti laajamittaisen etäkäytön. Vuosi 1973 oli samalla alku VTKK:n siirtymiselle keskitetystä suurkonemallista kohti valtakunnallista hajautettua tietojenkäsittelyverkkoa.