Tietokonepolitiikasta tietoyhteiskuntastrategiaan
Valtion tietokonekeskus tietoyhteiskunnan perustajana
Suomen tietoyhteiskunnan rakentuminen ei ollut yhden organisaation tai poliittisen ohjelman tulos, vaan pitkän kehityksen seuraus. Tässä kehityksessä VTKK:lla oli kuitenkin keskeinen asema, koska se muodosti valtionhallinnon ensimmäisen yhteisen tietojenkäsittelyn palvelukeskuksen ja loi käytännön perustan julkishallinnon tietotekniselle kehitykselle.
VTKK:n synty tietojenkäsittelykomitean työn tuloksena
Vuonna 1960 valtioneuvosto asetti Tietojenkäsittelykomitean selvittämään, kuinka valtionhallinnon kasvavat tietojenkäsittelytarpeet tulisi ratkaista. Komitea päätyi vahvasti keskitetyn tietojenkäsittelyn malliin ja esitti erillisen valtion tietokonekeskuksen perustamista.
Komitean näkemyksen mukaan yksittäisillä virastoilla ei ollut riittävästi tietojenkäsittelytarpeita suurten tietokoneiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Siksi konekapasiteetti, asiantuntemus ja kehitystyö tuli keskittää yhteiseen palveluorganisaatioon. Tämä johti VTKK:n perustamiseen.
VTKK:lle suunniteltiin lähes monopoliasema
Tietojenkäsittelykomitea varasi VTKK:lle lähes monopoliaseman valtionhallinnon tietojenkäsittelyssä. Keskuksen tehtäväksi suunniteltiin:
- yhteisten tietojenkäsittelypalvelujen tuottaminen
- valtionhallinnon atk-kehityksen koordinointi
- asiantuntemuksen keskittäminen
- tietokonehankintojen ohjaaminen
- koulutustarpeiden tukeminen.
Valtiovarainministeriölle annettiin lisäksi tehtäväksi valvoa ja ohjata valtionhallinnon atk-suunnitelmia keskitetysti. Tämä loi perustan Suomen julkisen sektorin tietohallinnolle vuosikymmeniksi eteenpäin.
Julkishallinnon tietotekniikan kehityksen moottori
Vaikka ensimmäiset suunnitelmat kohtasivat vastustusta ja alkuvaiheen ratkaisut olivat osin kiistanalaisia, VTKK:sta tuli 1960-luvun jälkeen keskeinen toimija julkishallinnon tietojenkäsittelyssä.
Sen kautta edistettiin:
- rekisterien rakentamista
- suurten tietojärjestelmien toteuttamista
- yhteisten menetelmien käyttöönottoa
- atk-osaamisen leviämistä valtionhallinnossa.
VTKK:n vaikutus näkyi myöhemmin väestö-, vero-, tilasto- ja muiden kansallisten rekisterijärjestelmien kehittämisessä sekä koko julkishallinnon digitalisoitumisessa.
Keskittämisestä hajautettuun tietohallintoon
1970-luvulla tietokonepolitiikka alkoi muuttua. Pientietokoneiden ja tietoliikenteen kehittyminen mahdollisti hajautetummat ratkaisut. Tietokonepolitiikkakomitea korosti edelleen julkisen sektorin vastuuta tietojenkäsittelyn kehittämisessä, mutta samalla alettiin nähdä hajauttamisen hyötyjä.
Tästä huolimatta VTKK:n merkitys säilyi suurena, sillä se oli käytännössä ainoa organisaatio, jolla oli riittävä osaaminen ja resurssit laaja-alaisen julkishallinnon tietotekniikan kehittämiseen.
VTKK osana tietoyhteiskunnan rakentamista
Suomessa ei syntynyt vahvasti keskitettyä kansallista tietokonepolitiikkaa, vaan kehitys eteni asiantuntijaverkostojen, yhteistyön ja käytännön toteutusten kautta. Tässä mallissa VTKK oli yksi tärkeimmistä käytännön toteuttajista.
VTKK:
- mahdollisti valtionhallinnon laajamittaisen tietojenkäsittelyn,
- rakensi osaamispohjaa,
- vaikutti tietojärjestelmien standardeihin ja toimintatapoihin,
- koulutti käyttäjiä ja asiantuntijoita,
- toimi sillanrakentajana myöhempään tietohallintoon ja tietoyhteiskuntaan.
Tiivistelmä
Valtion tietokonekeskus (VTKK) oli Suomen julkishallinnon digitalisaation keskeinen mahdollistaja. Se perustettiin 1960-luvun alussa toteuttamaan keskitettyä tietojenkäsittelyä ja koordinoimaan valtionhallinnon atk-kehitystä. VTKK rakensi osaamista, kehitti yhteisiä tietojärjestelmiä ja loi perustan rekisteriyhteiskunnalle, josta myöhempi suomalainen tietoyhteiskunta kasvoi. Vaikka tietotekniikka myöhemmin hajautui virastoihin ja verkostoihin, VTKK:n merkitys suomalaisen julkishallinnon tietoteknisen infrastruktuurin rakentajana oli ratkaiseva.
Lähde: Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta Ari T. Manninen, 2003