Konsultointitoiminnan juuret näkyivät jo suunnittelupalvelussa

Vuonna 1984 aiempi suunnittelu-, tutkimus- ja menetelmätyö alkoi jäsentyä konsultointipalveluksi.

Konsultointitoiminnan juuret näkyivät jo suunnittelupalvelussa

VTKK:n konsultointitoiminta ei syntynyt tyhjästä. Vuonna 1984 konsultoinnin keskeisiä työmuotoja oli jo käytössä ennen varsinaisen konsultointipalveluyksikön perustamista. Toimintaa tehtiin muun muassa suunnittelupalveluna, tietojenkäsittelyn kehittämisenä, menetelmäkehityksenä sekä asiakkaiden järjestelmä- ja toimistoautomaatioratkaisujen suunnitteluna. Vuoden 1984 toimintasuunnitelmassa suunnittelupalvelun osuudeksi arvioitiin 25 prosenttia tuotoista.

Compost kuvasi helmikuussa 1984 myös toimintaympäristön muutosta. Pienkeskusten tehtäviä suunnattiin uudelleen muun muassa VTKK:n palvelujen markkinointiin ja myyntiin, yleisohjelmistojen soveltamiseen, käyttöpalvelujen välittämiseen sekä toimialakohtaiseen asiantuntijatyöhön monikäyttäjäsysteemien tuotekehitysprojekteissa. Samassa numerossa asiantuntemus, palvelun laatu ja asiakaspalvelu nostettiin palveluorganisaation yrityskuvan keskeisiksi tekijöiksi.

Menetelmäosaamisesta konsultoinnin työvälineitä

Kesäkuun 1984 Compost antaa poikkeuksellisen hyvän kuvan siitä osaamispohjasta, jolle konsultointi rakentui. Menetelmäkehityksessä käsiteltiin käyttäjän työn ohjeistusta, toimistoautomaatiotutkimuksia, tietosysteemien turvallisuutta, laitteisto- ja tietoliikennesuunnittelua, systeemityön menetelmiä sekä suunnittelun apuvälineitä. Toimistoautomaatiotutkimuksen menetelmäohjeessa kuvattiin tehtävät ja menetelmät, joilla tutkittiin asiakkaan kehittämismahdollisuuksia ja suunniteltiin toimistojärjestelmiä.

Laitteisto- ja tietoliikennesuunnittelussa puolestaan kehitettiin menetelmiä ja apuvälineitä erilaisten laitteisto- ja tietoliikenneratkaisujen suunnitteluun. Menetelmistöselvityksessä kartoitettiin systeemityössä tarvittavia menetelmiä, olemassa olevan menetelmistön tilaa ja tärkeimpiä kehittämiskohteita.

Erityisen merkittävä on Compost 4/1984:n kuvaus menetelmätoimistosta:

”Systeemityön menetelmäryhmän tehtävänä on systeemityön menetelmien hankkiminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvän asiantuntija-avun antaminen tuotantoryhmälle. Jossain määrin ryhmä myös konsultoi varsinaisissa asiakasprojekteissa.”

Tämä on vuoden 1984 aineistossa vahva suora dokumentti siitä, että konsultointi oli jo tunnistettu osaksi VTKK:n asiakasprojektien asiantuntijatyötä.

Konsultointi laajeni tekniikasta toiminnan kehittämiseen

Vuoden 1984 aineistossa näkyy samalla muutos, jossa pelkkien tietokoneiden ja ohjelmistojen toimittaminen ei enää riittänyt. Asiakkaat tarvitsivat neuvontaa, koulutusta, menetelmiä ja tukea tietotekniikan soveltamiseen.

Elokuun Computer Post kuvaa tätä käytännön asiakastyön näkökulmasta mikrotuen yhteydessä. Tukipalvelun tehtävänä oli auttaa asiakasta mikrojärjestelmän käytössä syntyvissä ongelmissa. Markkinointiosaston järjestelmäpalvelutoimisto puolestaan antoi myyntitukea ja neuvoi mikrotietokoneita hankkineita asiakkaita käytännön ongelmissa. Asiakaskoulutuksen kerrottiin kasvavan voimakkaasti, ja systeeminsuunnittelun koulutusta uudistettiin kehittyneiden menetelmien mukaiseksi.

Näin asiakkaan kanssa tehtävä asiantuntijatyö ulottui järjestelmän suunnittelusta sen käyttöönoton, koulutuksen, neuvonnan ja menetelmätuen suuntaan. Tämä muodosti osan siitä toimintaympäristöstä, jossa erilliselle konsultointipalvelulle syntyi tarvetta.

Vuonna 1984 konsultoinnista tehtiin strateginen kehityskohde

Ratkaiseva dokumentti löytyy marraskuun 1984 Computer Post -lehdestä. VTKK:n vuosille 1986–1990 laatimassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa konsultointipalvelut oli nostettu omaksi toiminnan kehittämiskohteekseen. Lehdessä todettiin:

”Konsultointipalvelujen organisointi. VTKK on tehnyt ehdotuksen konsultointipalveluyksikön perustamisesta vuoden 1985 tulo- ja menoarvioehdotuksessa. Yksikkö toimisi alkuvaiheessa VTKK:n sisällä. Sen tehtävät ja organisointi päätetään yksityiskohtaisesti jo tämän vuoden aikana.”

Samassa suunnitelmassa pohdittiin jo konsultointitoiminnan myöhempää organisatorista asemaa. Vaihtoehtoina mainittiin oma erillinen tulosyksikkö mahdollisesti muodostettavassa julkisessa yhtiössä tai osakeyhtiö, jonka VTKK omistaisi osittain tai kokonaan.

Suunnitelma kertoo konsultoinnin kasvavasta merkityksestä myös henkilöstötarpeessa: henkilöstön lisäystarpeen kerrottiin kohdistuvan pääosin konsultointipalvelun, tuotekehityksen, systeemityön, käytön ja neuvontapalvelun asiantuntijoihin.

Tämä tekee vuodesta 1984 konsultointipalvelun historiassa olennaisen rajapyykin. Aikaisemmin eri puolilla VTKK:ta tehty konsultointiluonteinen suunnittelu-, tutkimus-, menetelmä- ja asiantuntijatyö oli vuoden loppuun mennessä noussut myös organisaation tulevaisuussuunnittelussa nimeltä mainituksi konsultointipalveluksi.

Muuttuva tietotekniikka muutti myös asiantuntijan roolia

Marraskuun lehdessä tulevaisuutta kuvattiin myös itsenäiskäytön voimakkaana kasvuna. Tekstissä ennakoitiin erikoistumista myyjiin, tukihenkilöstöön ja systeemityöhenkilöstöön. Tukihenkilöstön tehtävänä oli tukea kaupankäyntiä ja käyttäjiä, kun taas systeemityöhenkilöstön tehtävänä oli luoda uusia mahdollisuuksia itsenäiskäytölle systeemityön keinoin.

Vuoden lopun Computer Post puolestaan kuvasi VTKK:n tulevaisuuden suunnittelua tilanteessa, jossa kilpailun nähtiin kiristyvän. Esko Neuvonen korosti palvelua ja asiakaskeskeisyyttä sekä pitkän aikavälin toimintapolitiikan ja liikeideoiden kehittämistä.

Vuosi 1984 konsultointiyksikön historiassa

Vuoden 1984 lähteistä muodostuu näin varsin johdonmukainen kehityskulku:

Suunnittelupalvelu → menetelmä- ja asiantuntijatuki → konsultointi asiakasprojekteissa → erillisen konsultointipalveluyksikön suunnittelu.

Kesäkuussa Computer Post kirjoitti jo nimenomaisesti konsultoinnista asiakasprojekteissa. Marraskuussa VTKK:n toiminta- ja taloussuunnitelma puolestaan dokumentoi ehdotuksen varsinaisen konsultointipalveluyksikön perustamisesta.

Tämä täydentää nykyistä VTKK:n Konsultointiyksikkö -sivua, jossa konsultointiyksikön synnyksi sijoitetaan vuosi 1984 ja myöhemmäksi kehitykseksi kuvataan muun muassa vuoden 1986 konsultointiosasto ja vuoden 1988 oma tulosyksikkö.

Siksi vuoden 1984 voi lähteiden perusteella nähdä ennen kaikkea konsultoinnin organisoitumisen käynnistymisvuotena: konsultointiluonteista työtä oli tehty jo aikaisemmin suunnittelu- ja menetelmätyön yhteydessä, mutta vuonna 1984 konsultointi tuli näkyvästi mukaan myös VTKK:n organisaation tulevaisuutta koskevaan suunnitteluun.

Lähteet

Scroll to Top