.
Konsultoinnista tuli oma, vahvistuva palvelualue
Vuosi 1986 oli Valtion tietokonekeskuksen konsultointitoiminnassa merkittävä vaihe. Vuoden alussa käyttöön otetussa organisaatiossa suunnittelupalveluun kuului nimenomaan tietotekniikan konsultointiin erikoistunut konsultointiosasto. Sen rinnalla toimivat kolme asiakaspohjaisesti organisoitua suunnitteluosastoa ja tekninen osasto. Konsultointiosaston päällikkönä toimi Ulla Lehtiniemi ja koko suunnittelupalvelua johti Lauri Mustonen.
Suunnittelupalvelun toimintaperiaate kertoo samalla paljon siitä, mitä konsultoinnilla VTKK:ssa tarkoitettiin: tavoitteena oli tukea asiakkaiden oman toiminnan kehittämistä tietohallintostrategian avulla sekä toimittaa asiakas- ja toimintokohtaisia tietojärjestelmiä. Kyse ei siis ollut pelkästään teknisten ratkaisujen suosittelusta, vaan asiakkaan toiminnan, tietojenkäsittelyn ja tulevien järjestelmätarpeiden tarkastelemisesta kokonaisuutena.
Konsultoinnin palveluvalikoima laajeni
VTKK:n vuosikertomuksen mukaan konsultointipalveluja kehitettiin ja laajennettiin vuoden 1986 aikana voimakkaasti. Keskeinen ja suosituin konsultointipalvelu oli tietojenkäsittelyn kokonaistutkimus. Sen rinnalle kehitettiin palveluja
- tietohallintostrategian laatimiseen
- toimistotyön kehittämiseen
- tietoliikenteen suunnitteluun
- tietojenkäsittelyn arkkitehtuurin määrittelyyn
- johdon tietotekniikkatukeen.
Tämä palveluvalikoima osoittaa konsultoinnin siirtyneen jo varsin lähelle sitä, mitä myöhemmin on kutsuttu tietohallinto-, arkkitehtuuri- ja strategiakonsultoinniksi.
Kokonaistutkimus oli konsultoinnin keskeinen menetelmä
Konsultoinnin tärkein työväline oli tietojenkäsittelyn kokonaistutkimus. Sen tarkoituksena oli selvittää organisaation tietojenkäsittelyn nykytila ja muodostaa noin viiden vuoden kehittämisnäkemys. Tavoitteena oli löytää sellaiset tietojenkäsittelyn kehittämislinjat, jotka parhaiten tukivat asiakkaan varsinaista toimintaa ja tavoitteita.
Kokonaistutkimuksissa selvitettiin muun muassa toiminnan ja tietojenkäsittelyn nykytilaa ja kehitysnäkymiä, ongelmia ja tietotarpeita. Lisäksi arvioitiin kehittämisen hyötyjä ja kustannussäästöjä, hahmoteltiin tulevaa tietojenkäsittelyn kokonaisarkkitehtuuria sekä laadittiin kehittämisohjelma tarvittavine projekteineen, aikatauluineen ja organisointeineen. Menetelmässä pidettiin tärkeänä sekä johdon että käyttäjien osallistumista.
Compostin artikkelissa Ulla Lehtiniemi kuvasi VTKK:n osallistumista julkishallinnon strategiseen tietotekniikan suunnitteluun: Suomessa oli tehty useita kymmeniä ministeriöiden, virastojen, laitosten, läänien, alueyksiköiden ja kuntien tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelmia, ja VTKK oli ollut konsulttina mukana tässä kehittämistyössä.
Konsultointi johti osaltaan konkreettisiin asiakastoimeksiantoihin
Vuoden 1986 toiminnassa konsultointi, systeemityö ja järjestelmäsuunnittelu kytkeytyivät tiiviisti toisiinsa. Suunnittelupalvelun kysyntä jatkui voimakkaana ja sen laskutettava työaika oli yhteensä 49 400 työpäivää.
Vuoden tuloksina valmistui:
- 47 kehittämissuunnitelmaa
- 61 yksittäisten tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvää suunnitelmaa
- 107 käyttöönotettua uutta sovellusta, jotka olivat asiakaskohtaisia tietojärjestelmiä tai toimintokohtaisia sovelluksia.
Tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelmia tehtiin muun muassa kuudelle ministeriölle, eräille kaupungeille sekä yksityissektorin asiakkaille. Konsultoinnin asiakaskunnan pääosan muodostivat kuitenkin valtion virastot ja laitokset.
VTKK:n koko toiminnan mittakaavaa kuvaa, että vuonna 1986 sillä oli 1 233 asiakasta ja kaikkiaan 4 574 toimeksiantoa, joista vuoden aikana solmittuja uusia toimeksiantosopimuksia oli 736. Näitä kokonaislukuja ei pidä tulkita konsultointitoimeksiantojen määräksi, vaan ne kuvaavat VTKK:n koko palvelutoiminnan laajuutta.
Konsultin tehtävä oli auttaa asiakasta katsomaan tekniikkaa pidemmälle
Vuoden 1986 aineistosta hahmottuu konsultointiajattelu, jossa lähtökohtana ei enää ollut yksittäisen tietokoneen tai ohjelmiston valinta. Tavoitteena oli selvittää, mitä asiakasorganisaatio halusi toiminnassaan saavuttaa ja millainen tietotekniikan kehittämispolku tätä parhaiten tukisi.
Tämä näkyi myös VTKK:n omassa strategiassa. Suunnittelupalvelun tulevaisuuden tehtäväksi määriteltiin asiakkaan toiminnan kehittämisen tukeminen hyvän tietohallintostrategian avulla. Samalla arvioitiin suunnittelutyön muuttuvan yhä enemmän yhteistyöksi asiakkaiden kanssa ja asiantuntija- ja suunnittelijatyön kysynnän kasvavan. [Compost_1986_08.pdf | PDF]
Asiakaskeskeisyys nousi koko VTKK:n toimintaperiaatteeksi
Vuoden 1986 konsultointia ei voi täysin erottaa VTKK:ssa samanaikaisesti tapahtuneesta suuremmasta muutoksesta. Organisaatio pyrki tietoisesti siirtymään tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen.
PTS-projektissa sovellettiin Service Management -ajattelua, määriteltiin palveluajatuksia, markkinasegmenttejä, palvelupaketteja ja toimitusjärjestelmiä sekä analysoitiin asiakkaiden tarpeita. Työtä tuettiin myös ulkopuolisella konsultoinnilla ja palveluvalmennuksella.
Asiakasajatus ulottui suoraan konsultointiin. Jouko Lipponen nosti asiakaspalvelua koskevassa puheenvuorossaan esille koko palveluketjun ”tuotekehityksestä puhelinneuvontaan ja konsultoinnista kuljetukseen”. Lauri Mustonen puolestaan korosti asiakasprojektissa toimivan suunnittelijan näkyvää roolia: hänen kauttaan asiakkaalle muodostui keskeinen kuva koko VTKK:sta.
Vuosi 1986 konsultoinnin historiassa
Vuoden 1986 aineiston perusteella VTKK:n konsultointi oli jo paljon enemmän kuin teknistä neuvontaa. Se sisälsi tietohallinnon strategista suunnittelua, organisaatioiden tietojenkäsittelyn kokonaistutkimuksia, toimistotyön ja tietoliikenteen kehittämistä, arkkitehtuurisuunnittelua sekä johdon tietotekniikkatukea.
Samalla konsultointi oli kiinteässä yhteydessä erittäin mittavaan systeemityöhön. Valtionhallinnon ministeriöille, keskusvirastoille ja muille organisaatioille laadittiin kehittämissuunnitelmia ja rakennettiin konkreettisia tietojärjestelmiä. Vuoden 1986 teema”Tietojärjestelmiä mittatilauspalveluna” kuvasi tätä toimintamallia osuvasti: järjestelmiä ja niiden kehittämistä lähestyttiin asiakkaan omista tarpeista käsin.
Näin VTKK:ssa oli vuonna 1986 nähtävissä kehityssuunta, jossa perinteisen ohjelmointi- ja tietokonepalvelun rinnalle vahvistui asiakkaan toiminnan, tietohallinnon ja tietotekniikkastrategian kokonaisvaltainen asiantuntijapalvelu.
Lähteet
Pääasiallisina lähteinä tässä kuvauksessa ovat vuosikertomus, Compost- ja Viitakko -lehdet